Ajankohtaista: Miksi paleoruokaa painonhallintaan

MIKSI PALEORUOKAA PAINONHALLINTAAN
12.11.2004

Yhdysvalloissa jo muutaman vuoden ajan reippaasti yhä laajemmalle levinnyt vähähiilihydraattinen, matalaglykeeminen ateriointi näyttää viimeinkin saavan jalansijaa Suomessa. Eikä ihme, sillä ovathan tulokset painonhallinnassa aivan toista luokkaa kuin viralliseen leipä-, peruna- ja transrasva- ja kevytlinjaan uskovien. Moni kaikkia mahdollisia dieettejä shopannut on viimeinkin löytänyt sen, mitä on hakenut, havainnut vähähiilihydraattisten ruokavalioiden toimivan ja uskaltautunut kertomaan kokemuksestaan. Tieto leviää.

Yhdysvalloissa Tohtori Atkinsin aloittama vähähiilihydraattinen ruokavallankumous on siellä saanut puolelleen toisia tohtoreita, muutamia kansanjoukkojen terveydestä huolestuneina, useimpia mahdollisesti lihavien tulojen toivossa. Joillakin guruiksi kohonneilla on myös omakohtaisia kokemuksia suosittamastaan ruokavaliosta.

Toisin on Suomessa. Ainoa Suomessa gurun asemaan yltänyt lääkäri, ortopedi Antti Heikkilä on asemansa ansainnut. Muut lääkärikunnan edustajat näyttävät pysyneen hyvin ruodussa eli ohjeistuksessa. Ruoan suhteen perin puutteellisesti koulutetun rivilääkärin on turvallista vedota suosituksiin, jotka itse asiassa pitävät huolen liike-elämän ja kaupan eivätkä hänen asiakkaansa hyvinvoinnista. Pienessä maassa, auktoriteettiuskoon kasvatetun kansan keskuudessa virallisia suosituksia ei uskalleta kyseenalaistaa, osoittivat viime vuosien tiedelehdissä julkaistut tutkimukset mitä tahansa. Omapäiseen ajatteluun tarvitaan melkoista extreme-persoonallisuutta.

Vähähiilarisista optimaaliseen eli Atkinsista Cordainiin

Lähes neljäkymmentä vuotta sitten sydäntautilääkäri Robert Atkins esitti sen, minkä sata vuotta sitten liikalihavia potilaitaan hoitaneet lääkärit tiesivät: tärkkelys lihottaa, proteiini ja rasva laihduttavat. Tarvitsee vain tutustua 1800-luvun lääkärikirjoihin. Kun viime vuosina vihdoinkin on tehty ja julkaistu tutkimusta Atkinsin dieetin todenperäisyydestä, hänen dieettinsä mukailijoita on ilmestynyt apajille useita, viimeisimpänä floridalainen lääkäri Agatston. Kaikissa niissä on perustana – mainittiin sitä tai ei – ihmisen perimän mukainen eli paleoliittinen ravinto.

Paleoliittista eli kivikautista ruokavaliota ei Suomen tiedotusvälineissä ole juuri mainittu, puhumattakaan sen esittelystä. Ehkäpä sitä käsittelevät englanninkieliset kirjat ovat liian tieteellisiä ja yksityiskohtaisia kiireisille ruoka- ja terveystoimittajille. Atkinsin, Zonen ja South Beach -dieetin yksinkertaisia, helppotajuisia tee-näin- ja älä-tee-näin -ohjeita on helppo ruotia joko puolesta tai vastaan. Paleosta kiinnostunut tarvitsee aikaa kahlatakseen läpi kaikkea sitä tietomäärää, mikä tieteellisistä tutkimuksista, tutkijoiden verkkosivuilta ja kirjoina on saatavana.

Paleoruokavalion sisäistäneiden ja asiakastyössään sen oikeellisuudesta vakuuttuneiden amerikkalaisten lääkäreiden julkaisemista Michael ja Mary Dan Eadesin neljä vuotta sitten ilmestynyt The Protein Power LifePlan on tähän saakka ilmestyneistä perusteoksista paras. Siinä tehdään myös selkoa runsashiilihydraattisen ruokavalion aiheuttamista terveysongelmista, aikuisiän diabetes mukaan luettuna. Erityisen ansiokkaaksi kirjan tekevät selostukset myös muista diabeteksen syntyyn vaikuttavista seikoista, mm. raudanimeytymisgeenin muunnoksen aiheuttamista elinvaurioista. Endokrinologi Diana Schwarzbeinin kirjat, The Schwarzbein Principle ja sen jälkeen ilmestyneet, täydentävät Eadesien teosta.

Diabeteslääkäreiden Wolfgang Lutzin Life Without Bread ja Richard K. Bernsteinin - The Diabetes Solution kyseenalaistavat täysin nykyiset diabeetikkojen ruokasuositukset. Molemmat perustavat näkemyksensä potilaidensa monikymmenvuotiseen ja tri Bernstein lisäksi omakohtaiseen kokemukseensa. Heidän mukaansa molempien tyyppien diabeetikot hyötyvät ruokavaliosta, jossa on vain vähän hiilihydraatteja ja nekin matalaglykeemisistä kasviksista.

Paleoliittista ruokavaliota potilastyössään hyödyntäneiden lääkäreiden lisäksi myös sitä tutkineiden kirjoja on ilmestynyt. Tutkijat S. Boyd Eaton, Marjorie Shostak ja Melvin Konner julkaisivat kirjan The Paleolithic Prescription jo vuonna 1988. Kesti kuitenkin yli kymmenen vuotta, ennen kuin heidän tutkijatoverinsa Loren Cordain julkaisi oman kirjansa The PaleoDiet (kirjaesittelyt löytyvät Kirjallisuutta-osiosta).

Mitä valita ja kenen on vastuu?

Jokaisella ovat omat näkemyksensä ihmiselle optimaalisesta ruokavaliosta omien mieltymystensä ja tietämyksensä, mutta myös ideologiansa perusteella. Paleoliittinen ateriointi perustuu ihmisen kehityshistorian tutkimukseen. Mikä tahansa elävä organismi sopeutuu tietynlaiseen ravintoon tietyssä ympäristössä, eikä ihminen ole poikkeus säännöstä. On todellakin hämmästyttävää, että ns. ravitsemusasiantuntijat viittaavat kintaalla näille perusasioille.

Erona lihansyöjäkissoihin ja ruohonsyöjälehmiin ihminen on sekasyöjä: hän voi syödä mitä tahansa. Luontaisen vaiston puuttuessa varoituskellot alkavat kilkattaa vasta silloin, kun epäterveelliset ateriointitottumukset ovat tuhoamassa terveyden. Silloinkin virallinen taho tarjoaa avuksi sitä, mikä on ensisijaisena syynä ongelmiin, eli kehityshistorian kanssa ristiriidassa olevia syötäviä: leipää ja muuta tärkkelystä, teollisesti muunneltuja rasvoja ja ns. funktionaalisia elintarvikkeita. Niiden aiheuttamiin ongelmiin kehitetään lääkkeitä.

Ruoan tarjonnan runsauden ja dieettivaihtoehtojen pökerryttämät laihduttajat shoppailevat dieettejä kuten mitä tahansa tarvitsemaansa. Monien kohdalla dieettien keräily jatkuu, sillä tottumuksesta tulee toinen luonto. Asiaa ei auta se, että virallisten suositusten propagoijat esittävät vähähiilihydraattisista ruokavalioista osa- ja puolitotuuksia ja näin pyrkivät herättämään epäluuloja niitä kohtaan. Virallisilla suosituksilla ovat puolellaan tiedotusvälineet, jotka suositusten sponsoroijien mainosrahojen menetyksen pelossa esittelevät vähähiilihydraattisia ruokavalioita vain kuriositeetteina ja silloinkin yleensä vain virallisesti suositeltujen joukossa.

Vastuu-kysymykset ovat tunnetusti vaikeita, ja niitä jokainen voi pyöritellä mielessään. Viime kädessä tietenkin jokainen on vastuussa siitä, mitä ja paljonko suuhunsa panee. Toivoisi (hurskaasti, mutta kuitenkin tietäen, että toive saattaa toistaiseksi olla turha), että löytyisi tiedonhaluisia, itsenäisiä ja ennakkoluulottomia tutkijoita tutkimaan suomalaisille optimaalista ravitsemusta elävillä ihmisillä ja suositukset muokattaisiin ihmisen eikä liike-elämän terveyttä yllä pitäviksi.

Kenen ideologiaa kannattaa seurata?

Runsauden aikoina, kuten nykyään, moni kehittää omia ideologioitaan ruokansa suhteen. Yksi on fruitaari eikä syö muita kuin hedelmiä, toinen ei syö mitään, millä on ”kasvot”, oli se vaikka kala (ehkä etanat ja kastikkaat kelpaisivat näillekin?) eli pitäytyy vain viljaan ja kasviksiin. Virallinen ideologia pelottelee proteiinien ja rasvan liikasaannilla siitä huolimatta, että suomalaisten proteiinin- ja rasvansaanti ovat vähäisimpiä Euroopassa. Kaikki nämä ideologiat taistelevat ihmisen kehon ideologiaa vastaan.

Ihmisen kehityshistorian tutkimus antaa ymmärtää, että ihmisen keholla on vain yksi, hyvin vanhakantainen ideologia: se vaatii sitä ruokaa, mihin se on tottunut. Jos sen pakottaa ottamaan vastaan muuta eikä anna sille sen tarvitsemia ravinteita, se alkaa vihoitella ja sairastella. Loppujen lopuksi keho ja sen ohjelmointi vetävät pidemmän korren. Paleotutkijat ovat yksimielisiä siitä, että suuri osa ns. elämäntapasairauksista voitaisiin välttää ja niihin sairastuneita hoitaa palaamalla perimän mukaiseen ruokaan.

Paleotutkijoiden ravintosuositukset ovat täysin eri linjoilla kuin nykyiset viralliset suositukset. Monitieteellinen tutkimus puoltaa heidän näkemystään. Merkillistä on, että ns. ravitsemusasiantuntijat eivät esitä suosituksiaan puoltavia tutkimuksia, vaan toistavat toistamasta päästyään samoja väitteitään vuodesta toiseen. Olisiko syynä se, että niitä ei ole tai että uusi tutkimus on osoittanut aikaisemmat paikkansa pitämättömiksi?

Lähteitä:

O'Keefe JH Jr, Cordain L. Cardiovascular diseases resulting from a diet and lifestyle at odds with out Paleolithc genome: how to become a 21st-century hunter-gatherer. Mayo Clin Proc 2004 Jan;79(1):101-8.

“Our genetic make-up, shaped through millions of years of evolution, determines our nutritional and activity needs. Accumulating evidence suggests that this mismatch between our modern diet and lifestyle and our Paleolithic genome is playing a substantial role in the ongoing epidemics of obesity, hypertension, diabetes, and atherosclerotic cardiovascular disease. This review outlines the essence of our hunter-gatherer genetic legacy and suggests practical steps to re-align our modern milieu with our ancient genome in an effort to improve cardiovascular health.”

Lindeberg S, Cordain L, and Eaton SB. Biological and clinical potential of a Paleolithic diet. J Nutri Environ Med 2003;13(3):149-160.

“Between 1985 and December 2002, more than 200 scientific journals in medicine, nutrition, biology and anthropology were systematically screened for relevant papers. Increasing evidence suggests that a Paleolithic diet based on lean meat, fish, vegetables and fruit may be effective in the prevention and treatment of common Western diseases. Lean meat, fish, vegetables and fruit may be optimal, rather than a strictly vegetarian diet, in the prevention of cardiovascular disease, diabetes and insulin resistance.”

Cordain L, Eaton SB, Miller JB, Mann N, Hill K. The paradoxical nature of hunter-gatherer diets: meat-based, yet non-atherogenic. Eur J Clin Nutr. 2002 Mar;56 Suppl 1:S42-52.

“This data is consistent with a more recent, comprehensive review of the entire ethnographic data (n=229 HG societies) that showed the mean subsistence dependence upon gathered plant foods was 32%, whereas it was 68% for animal foods. The high reliance upon animal-based foods would not have necessarily elicited unfavorable blood lipid profiles because of the hypolipidemic effects of high dietary protein (19-35% energy) and the relatively low level of dietary carbohydrate (22-40% energy). Although fat intake (28-58% energy) would have been similar to or higher than that found in Western diets, it is likely that important qualitative differences in fat intake, including relatively high levels of MUFA and PUFA and a lower omega-6/omega-3 fatty acid ratio, would have served to inhibit the development of CVD. Other dietary characteristics including high intakes of antioxidants, fiber, vitamins and phytochemicals along with a low salt intake may have operated synergistically with lifestyle characteristics (more exercise, less stress and no smoking) to further deter the development of CVD.”

Fairweather-Tait SJ. Human nutrition and food research: opportunities and challenges in the post-genomic era. Philos Trans R Soc Lond B Biol Sci. 2003 Oct 29;358(1438):1709-27.

“Sequencing of the human genome has opened the door to the most exciting new era for nutritional science. It is now possible to study the underlying mechanisms for diet-health relationships, and in the near future dietary advice (and possibly tailored food products) for promoting optimal health could be provided on an individual basis, in relation to genotype and lifestyle. The role of food in human evolution is briefly reviewed, from palaeolithic times to modern-day hunter-gatherer societies. The aetiology of 'diseases of modern civilization', such as diabetes, heart disease and cancer, and the effect of changes in dietary patterns are discussed. To understand the link between diet and health, nutritional research must cover a broad range of areas, from molecular to whole body studies, and is an excellent example of integrative biology, requiring a systems biology approach. It is timely therefore to consider investing in a long-term coordinated national programme for nutrition research, combining nutritional genomics with established approaches, to improve the health of individuals and of the nation.

Walker AR, Walker BF, Adam F. Nutriton, diet, physical activity, smoking, and longevity: from primitive hunter-gatherer to present passive consumer – how far can we go? Nutrition. 2003 Feb;19(2):169-73.

“As to changes in food consumption, compared with the erratic and often monotonous fares of the past, both far and not so distant, everyday diets have changed tremendously in variety, nutritional value, and palatability such that, inter alia, overeating is almost inevitable. Compounding the latter, sedentariness is the rule, in contrast to the previously very high level of everyday physical activity in the masses of populations. In consequence, one speculation is that, by 2230, "all Americans will be obese." However, with regard to the present-day "passive consumer," although the practical recommendations for leading still healthier lives, dietarily and non-dietarily, are well known, very few are interested, and still fewer practice them. Nevertheless, for the few who, with determination, are eager to improve their lifestyles, there could be highly profitable lengthening of years of "healthy life expectancy" by eating less, eating more plant foods, being much more physically active, and restricting non-dietary risk factors (smoking, alcohol consumption).”

Mann, NJ. Paleolithic nutrition: what can we learn from the past? Asia Pac J Clin Nutr. 2004;13(Suppl):S17.

“Anthropologists and some nutritionists have long recognised that the diets of Paleolithic and recent hunter-gatherers (HG) may represent a reference standard for modern human nutrition and a model for defense against certain western lifestyle diseases. Boyd Eaton of Emory University (Atlanta) has spent over 20 years reconstructing prehistoric diets from anthropological evidence and observations of surviving HG societies, put this succinctly: "We are the heirs of inherited characteristics accrued over millions of years, the vast majority of our biochemistry and physiology are tuned to life conditions that existed prior to the advent of agriculture some 10,000 years ago. Genetically our bodies are virtually the same as they were at the end of paleolithic some 20,000 years ago. The appearance of agriculture and domestication of animals some 10,000 years ago and the Industrial Revolution some 200 years ago introduced new dietary pressures for which no adaptation has been possible in such a short time span. Thus an inevitable discordance exists between our dietary intake and that which our genes are suited to". This discordance hypothesis postulated by Eaton, could explain many of the chronic "diseases of civilisation". Study of macronutrient energy proportions in the diet of HG societies (n=229) show a relatively high protein intake 19-35%, highly variable fat intake 28-47% and low carbohydrate level 22-40%. It is postulated that changes in food staples and food processing procedures introduced during the Neolithic and Industrial era have fundamentally altered seven crucial nutritional characteristics of our ancestral diet: (i) glycaemic load, (ii) fatty acid balance, (iii) macronutrient balance, (iv) trace nutrient density, (v) acid-base balance, (vi) sodium-potassium balance, (vii) fiber content.

http://www.thepaleodiet.com/ - Dr. Loren Cordain

http://www.diabetes-normalsugars.com/ - Dr. Richard K. Bernstein

http://www.schwarzbeinprinciple.com/ - Dr. Diana Schwarzbein

http://bbs.eatprotein.com/ - Drs. Mary Dan and Michael Eades