Linkkejä
Ajankohtaista
Ruokaohjeita
Palautetta
 |
Loren Cordain, Ph.D.
THE PALEODIET – Lose Weight and Get Healthy by Eating the Food You Were Designed to Eat John Wiley & Sons, Inc. 2002 |
KÄÄNTEENTEKEVÄÄ RAVINTOTUTKIMUSTA
Coloradon yliopiston terveys- ja liikuntatieteiden professori Loren Cordain tunnetaan huomattavimpana niistä monien eri tieteenalojen tutkijoista, joiden yhteinen kiinnostuksen kohde on ihmisen alkuperäinen ruokavalio.
Kolmenkymmenen vuoden aikana kerääntyneillä tutkimustuloksilla on huomattava merkitys kenen tahansa nykyaikana elävän länsimaisen ihmisen kannalta. Ne osoittavat, että poikkeama alkuperäisestä ruokavaliosta on perimmäisenä syynä moniin ns. elämäntapasairauksiin. Prof. Cordain puhuu kehityshistoriallisesta ristiriidasta ihmisen kivikautisen perimän ja nykylänsimaisen, teollisen ruoan välillä.
Useiden muiden kirjoittajien jo hyödynnettyä prof. Cordainin ja hänen kollegoidensa tutkimuksia professorin itsensä kirjoittama, kauan odotettu kirja The PaleoDiet ilmestyi viimein tammikuussa 2002. Jo heti johdannossa Cordain menee suoraan asiaan: kirjan ainoa tarkoitus on tehdä tiettäväksi paleoruokavalion olevan ainoa, joka sopii täydellisesti ihmisen geneettiseen rakenteeseen, perimään. Kivikautisen eli paleoliittisen ruokavalion noudattaminen normalisoi painon ja kohentaa terveyttä, ja siitä poikkeaminen aiheuttaa paino-ongelmien ohella monia muita terveysongelmia.
Prof. Cordain mainitsee myös muita tutkijoita. Atlantassa olevan Emoryn yliopiston tutkija S. Boyd Eaton tähdensi omissa tutkimuksissaan jo parikymmentä vuotta sitten, että ihmisen perimä on muovautunut satojen tuhansien vuosien aikana ympäristön paineiden alaisena. Yksi ympäristötekijöistä on ollut ja on edelleen ruoka ja ravinto. Viimeisten viidentoista vuoden aikana lukuisat eri tieteenalojen näkökulmasta tehdyt tutkimukset todentavat aikaisemmat havainnot ihmisen perimän mukaisen aterioinnin paremmuudesta.
Ero muihin vähähiilihydraattisiin ruokavalioihin
Kautta kirjan prof. Cordain painottaa nykyihmisen perimän samuutta kivikauden ihmisen perimän kanssa. Ruoan suhteen se merkitsee luonnonmukaista, mahdollisimman vähän käsiteltyä, ihmiselle luontaista ateriointia, jossa myös eri ravintoaineiden suhteet täsmäävät esi-isien ruokavalion kanssa. Koska eri ympäristöt tarjoavat erilaista ravintoa, ravintoaineet ja niiden suhteet ovat vaihdelleet eri puolilla maapalloa eri ilmastoissa.
Yhteistä kaikille ruokavalioille ennen noin kymmenen tuhatta vuotta sitten alkanutta maanviljelyksen vallankumousta ja useilla alueilla sen jälkeenkin aina viime vuosikymmeniin saakka on ollut viljattomuus ja maidottomuus. Prof. Cordainin laskelmien mukaan näihin ravitsemuksen uusiin tulokkaisiin totuttautuminen vie viljojen suhteen aikaa satoja, maidon suhteen kymmeniä sukupolvia. Teollisen vallankumouksen mukanaan tuomat sokeri-, rasva- ja lisäainepitoiset elintarvikkeet ja juomat ovat niitäkin vaarallisempia, sillä ihmisen elimistö ei tunnista eikä pysty käsittelemään sille vieraita aineita, mistä seuraa terveysongelmia.
Kalan, laihan lihan ja munien proteiinit puolestaan pitävät painonhallinnan oikeilla raiteilla sen lisäksi, että ne ovat välttämättömiä solujen, entsyymi- ja hormonitoiminnan kannalta. Proteiinit tuottavat lämpöä, kiihdyttävät aineenvaihduntaa ja saavat aikaan kylläisyyden tunteen.
Rasvoista Cordain suosittaa kertatyydyttymättömiä (oliiviöljy, avokado) ja monityydyttymättömistä kalojen omega-3-rasvoja runsaasti, mutta muita monityydyttymättömiä ja tyydyttyneitä kohtuullisesti.
Kasvisten, marjojen ja hedelmien sisältämät antioksidantit, fytokemikaalit ja liukeneva kuitu ovat Cordainin mukaan ihmisen parhaita liittolaisia sydäntauteja, syöpää ja osteoporoosia vastaan.
Cordainin suositukset proteiinien eli valkuaisaineiden määräksi vaihtelee 19 – 35 %:n, hiilihydraattien 22 – 40 %:n ja rasvojen 28 – 47 %:n välillä. Prosentit kuitenkin saa unohtaa, sillä pääasia on muistaa mitä pitää ja mitä ei pidä syödä. Paleoruokaa voi ja pitää syödä kunnes on täysin kylläinen.
Mitä Cordainin mukaan ei pidä syödä
”Hello Grains, Hello Health Problems” (“Terve viljat, terve terveysongelmat”) kuuluttaa prof. Cordain ja antaa paria sivua myöhemmin neuvon: ”Heitä siemenet linnuille!” Mitä viljojen paljon toitotettuun kuituun tulee, Cordainin mukaan kasviksissa ja hedelmissä on kahdesta kahdeksaan kertaan enemmän hyviä, liukenevia kuituja kuin viljoissa. Ihminen ei yksikertaisesti tarvitse viljoja, ja viljojen sisältämien terveydelle vahingollisten molekyylien vaikutuksista hänen tutkimuksistaan löytyy pitkä lista.
”Trans-Fats Are Terrible”, julistaa prof. Cordain, eli transrasvat ovat kamalia. Upporasvassa paistetut leivonnaiset ja ranskalaiset perunat tihkuvat niitä. Transrasvoja on elintarvikkeissa, joissa käytetään kokonaan tai osittain hydrogenoituja kasviöljyjä. Cordain mainitsee amerikkalaisessa tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen osoittaneen, että ruoan transrasvat aiheuttavat yli 30000 sydänkuolemaa Yhdysvalloissa vuosittain. On selvää, että margariinit, leivontarasvat ym. teolliset rasvaseokset eivät kuulu kivikauden ruokavalioon.
Professori Cordain suhtautuu kriittisesti myös maitotuotteisiin eikä suosittele niitä paleoruokavalion osaksi. Jos kirjasta etsii puutteita, hapanmaitotuotteiden perinteisyyden eurooppalaisperäisissä kulttuureissa huomiotta jättäminen on yksi niistä. Ihmiskunnan historian aikana lukuisat etniset ryhmät ovat käyttäneet vuohen ja lampaan, hevosen ja lehmän maitoa ruoaksi ja kehittäneet ajan mittaan geenimuunnoksen, joka mahdollistaa myös tuoreen maidon käytön.
Terveyden ja sairauden yhteyksiä
Professori Cordain on yhtä mieltä lääketieteen isän Hippokrateen kanssa: ”Ruokasi olkoon lääkkeesi!” Metabolisen oireyhtymän eli tyypin 2 diabeteksen, verenpainetaudin, sydänsairauden ja dyslipidemian yhteydet nykyisen länsimaisen ruokavalion hiilihydraatti- ja rasvapitoisuuteen käyvät selviksi kirjassa. Vilja- ja tärkkelyspitoisten ruokavalioiden yhteyksiä syöpiin, autoimmuuni- ja tulehdussairauksiin selvitetään myös.
Viljojen ja perunan hiilihydraattejakin vahingollisempia ovat viljojen ja palkokasvien sisältämät lektiinit, glykoproteiinit, joilla on sekä proteiinien että hiilihydraattien ominaisuuksia ja jotka pystyvät sitoutumaan melkein mihin tahansa ihmiskehon soluun ja aiheuttaa niiden toiminnassa häiriöitä.
Professori Cordain toteaa, että normaalisti ruoansulatuselimistö pilkkoo ruoan proteiinit aminohapoiksi, jotka imeytyvät ohutsuolessa. Lektiinit eivät pilkkoudu, vaan ne kiinnittyvät suolen seinämään, ja joidenkin (mm. vehnän, soijan ja maapähkinän) lektiinien tiedetään lisäävän seinämän läpäisevyyttä. Osittain sulaneita proteiineja ja suoliston bakteereja pääsee silloin verenkiertoon, ja seurauksena saattavat olla kehon immuunipuolustuksen häiriöt. Cordain vertaa lektiinejä Troijan puuhevoseen: ne kulkeutuvat kehon puolustusjärjestelmään ja saavat sen hyökkäämään kehon omien kudosten kimppuun.
Mielenterveysongelmia on harvemmin yhdistetty ruokavalioon. Kuitenkin on tutkimusta, jonka mukaan viljoilla saattaa olla yhteyksiä mm. autismiin ja skitsofreniaan. Yli kahdenkymmenen vuoden aikana tehdyt kliiniset tutkimukset Pennsylvaniassa eräässä psykiatrisessa sairaalassa ovat prof. Cordainin mukaan osoittaneet kerta toisensa jälkeen, että vähennettäessä viljojen ja maidon osuutta potilaiden ruokavaliossa heidän oireensa vähenivät, mutta pahenivat palautettaessa vilja ja maito ruokavalioon.
Kalarasvojen eli omega-3-rasvojen hyvää tekevä vaikutus on niin ikään havaittu jo vuosia sitten useissa tutkimuksissa: ne vähentävät masennusta ja skitsofreniaa sekä muita mielenterveyden häiriöitä. Käänteisesti voitaisiin sanoa, että omega-3-rasvojen puute nykylänsimaisessa ruokavaliossa saattaa olla yksi syy lasten ja nuorten lisääntyneisiin mielenterveyshäiriöihin, masennukseen ja ns. ”huonoon oloon”.