Kokonaisvaltainen painonhallinta


Linkkejä
Ajankohtaista
Ruokaohjeita
Palautetta


ALKUUN • HYPNOOSI • RUOKAVALIOKIVIKAUDEN RUOKAA
TUTKIMUSTAKIRJOJA



MITÄ HYPNOOSI ON


Hypnoosista on monia määritelmiä. Yhtenä monista tietoisuuden tiloista se voidaan määritellä mielentilaksi, jossa huomio keskitetään yhteen ainoaan asiaan. Hypnoositilaa voidaan sanoa keskittyneen huomion tilaksi.

Esimerkkinä hypnoottisesta tilasta mainitaan usein unen ja valveen välinen tila, ns. hypnagoginen tila, jossa ei olla unessa, mutta ei täysin valveillakaan. Ajatukset saattavat häipyä ja tilalle tulla erilaisia mielikuvia, jotka tulevat kuin itsestään. Myönteiset toiveet ja odotukset tuottavat myönteisiä mielikuvia, ja vastaavasti pelot ja epäilyt kielteisiä ja ahdistavia mielikuvia. Unelmoinnin tai haaveilun tila on näin ollen hypnoottinen tila. Hypnoottisen tilan saa aikaan myös keskittyminen johonkin kirjaan, elokuvaan tai televisio-ohjelmaan niin, että elää mukana tapahtumissa.

Hypnoottisessa tilassa ei tarvitse olla rentoutunut eikä toimeton: ns. maantiehypnoosi on tila, jossa autolla ajo esimerkiksi kotoa työpaikalle tapahtuu aivan kuin automaattisesti, ajajan kiinnittämättä erityistä huomiota ajoreittiin. Jos ajon aikana kuitenkin tiellä on jotakin tavanomaisesta poikkeavaa tai vaaratilanne, ajaja aivan kuin ”herää” ja pystyy toimimaan tilanteen edellyttämällä tavalla.

Hypnoottiset tilat ovat siis täysin normaaleita, jokapäiväisiä tietoisuuden tiloja, joita jokainen kokee tietämättä, että kyse on jonkinasteisesta hypnoosista.

Hypnoositilan voi saavuttaa parhaiten rentoutumalla puoli-istuvassa tai makuuasennossa silmät kiinni. On hyvä pyrkiä poistamaan myös häiritsevät äänet tai häivyttää ne rauhallisella taustamusiikilla.

Suggestiot ovat kehoituksia tai ehdotuksia, joita hypnotisoija antaa hypnotisoitavalle tämän ollessa hypnoosissa. Suggestioiden tulee olla realistisia, toteutettavissa olevia, muodoltaan lyhyitä, myönteisessä muodossa esitettyjä päälauseita. Mielikuvat toteutuneesta tavoitteesta vahvistavat suggestioita.





Mihin hypnoosia voidaan käyttää

Hypnoosin tarkoituksen perusteella voidaan puhua toisaalta hypnoterapiasta, toisaalta henkisestä valmennuksesta. Hypnoterapian avulla pyritään ratkaisemaan ongelmia, kun taas henkinen valmennus tähtää jonkin tavoitteen saavuttamiseen.

Motivaation ylläpitämisessä ja muutosten toteuttamisessa hypnoosi on erinomainen apuväline. Tärkeää tavoitteen saavuttamiselle kuitenkin on, että hypnotisoitava on motivoitunut ja halukas muuttumaan tai tekemään muutoksia.

Hypnoosin käyttötarkoituksia on lukemattomia. Yleisimpiä niistä ovat
  • kohdehenkilön motivoiminen jonkin tavoitteen saavuttamisessa
  • erilaisista riippuvuuksista vapautuminen, kuten tupakasta vieroittaminen
  • painonhallinta ja syömishäiriöistä vapautuminen
  • erilaisten jännitysten, mm. esiintymisjännityksen poistaminen
  • stressin hallinta
  • unettomuuden poistaminen
  • itsetunnon kehittäminen
  • muistin ja keskittymiskyvyn parantaminen
  • oppimisprosessien helpottaminen
  • negatiivisten ja ei-toivottujen tapojen muuttaminen
  • erilaisten pelkotilojen poistaminen
  • kivun hallinta
  • urheiluvalmennus.



Kenet voidaan hypnotisoida


Periaatteessa kenet tahansa voidaan hypnotisoida. Käytännössä on kuitenkin huomattu, että on yksilöitä, jotka eivät jostakin syystä pysty hypnotisoitumaan. Syynä saattaa olla pelko kontrollin menettämisestä tai jokin muu voimakas, hypnoosia tai sen onnistumista epäilevä tunne tai epäluottamus hypnotisoijaa kohtaan. Siksi on tärkeää, että hypnotisoitavan ja hypnotisoijan välille syntyy ns. luottamuksen silta.

Hypnoosi on vuorovaikutusta hypnotisoijan ja hypnotisoitavan välillä. Hypnotisoija antaa hypnotisoitavalle suggestioita, ehdotuksia tai kehotuksia, jotka tähtäävät sovitun tavoitteen saavuttamiseen. Hypnoosi ei ole tahdoton tila, jossa hypnotisoitava hyväksyy kaiken, mitä hänelle sanotaan, vaan hypnotisoitava joko hyväksyy tai hylkää hypnotisoijan antamat suggestiot. Siksi on sanottu, että kaikki hypnoosi on itsehypnoosia.





Kuinka kauan hypnoosia on käytetty


Hypnoosia on todennäköisesti käytetty erilaisiin tarkoituksiin tuhansia vuosia. Vanhimmista kirjallisista lähteistä löytyy viittauksia ns. temppeliuniin eli muinaisessa maailmassa hypnoosia ja unta käytettiin parannustaidossa.

Euroopassa hypnoosi tunnetaan 1700-luvun loppupuolelta itävaltalaisen lääkärin Franz Anton Mesmerin toiminnasta, ja vaikutukselle annettiin nimi mesmerismi. 1800-luvulla Englannissa ja Ranskassa hypnoosia käytettiin kivun hallintaan mm. kirurgisissa toimenpiteissä. Englantilainen lääkäri James Braid alkoi nimittää ilmiötä hypnoosiksi. (Kreikan sana hypnos merkitsee unta.) Myös länsimaisen psykologian uranuurtaja Sigmund Freud käytti uransa alkuaikoina hypnoosia. Hypnoosia on alettu käyttää yhä enenevässä määrin 1950-luvulta.




KIRJALLISUUTTA

Suuronen-Geib, Heljä. Solakaksi mielen voimin – seitsemän hunnun tanssi. Gummerus, 2001. – Hypnoosi ja painonhallinta. Kts. myös kirjaesittely.

Kampman, Reima. Ihmisen rajat. Miksi hypnoosi parantaa. WSOY, 1992. – Parhaita suomenkielisiä hypnoosia käsitteleviä kirjoja.

Koivunen, Pasi, ja Jarmo Uusi-Rintakoski, toim. Ylitä itsesi. Itsehypnoosin avulla parempaan suorituskykyyn, iloon ja mielen tyyneyteen. Gummerus, 1996. – Erinomaisia, helposti omaksuttavissa olevia neuvoja itsehypnoosin oppimisesta kiinnostuneille.

Koivunen, Pasi, ja Jarmo Uusi-Rintakoski, toim. Vapaaksi riippuvuuksista. Henkisen kasvun ja itsehypnoosin avulla irti viinasta, tupakasta, pelihimosta ja muista addiktioista. Gummerus, 1997. – Jokaisen addiktin käsikirjastoon suositeltava käytännön opas.

Luukkala, Jouni. Hypnoosi. Itsesuggestion ja hypnoterapian käytännön opas. Tammi, 1998. – Erittäin hyvä, selkeä ja perusteellinen selvitys hypnoosista ja sen käyttömahdollisuuksista.

Murphy, Joseph. Alitajuntasi voima. Pelquin Kustannus, 1997.

Tenkku, Martti, toim. Hypnoterapian monet mahdollisuudet. Julkaisusarja A 3/95. Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus, 1995.

Tenkku, Martti, toim. Hypnoterapia. Julkaisusarja A1/99. Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus, 1999.

Benson, Herbert, with Miriam Z. Klipper. The Relaxation Response. Avon Books. 1976.

Bolduc, Henry Leo. Self-Hypnosis. Creating Your Own Destiny. Adventures Into Time, Independence, VA. 1993.

Francis, Charles J. Counseling Hypnotherapy: The Synergism of Psychotherapy and Hypnotherapy. National Guild of Hypnotists, Merrimack, NH. 1993.

Hadley, Josie, and Carol Staudacher. Hypnosis for Change. A Practical Manual of Proven Hypnotic Techniques. Ballantine Books. 1987. – Edelleenkin parhaita käsikirjoja erilaisten ongelmien käsittelyyn hypnoosin avulla.

Hunter, C. Roy. The Art of Hypnosis. Mastering Basic Techniques. Kendall/Hunt Publishing Company, Dubuque, IA. 1994.

Hunter, C. Roy. The Art of Hypnotherapy. Diversified Client-Centered Hypnosis. Kendall/Hunt Publishing Company, Dubuque, IA. 1995.

Meinhold, Werner J. Das grosse Handbuch der Hypnose. Theorie und Praxis der Fremd- un Selbsthypnose. Ariston Verlag, München. 1997. – Kuusisataa sivua täyttä asiaa.