Linkkejä Ajankohtaista Ruokaohjeita Palautetta |
Painonhallinta on tulossa yhä useamman ongelmaksi länsimaissa. Ylipainon syitä ja seurauksia pohditaan monista eri näkökulmista. Kivikautta kiloille – painonhallintaan luonnon keinoin kertoo ravitsemuksen vaiheista aina ensimmäisistä kädellisistä nykypäivään. Kirjassa tarkastellaan suomalaisille kalastajametsästäjien jälkeläisille luontaista ateriointia. Monien tieteenalojen tutkimusten perusteella rakentunut nykykivikautinen ruokavalio tarjoaa tehokkaan ja luonnon mukaisen ratkaisun painohallintaongelmiin. Nykyihmisen elinympäristö ja elintavat poikkeavat huimasti tuhansien vuosien takaisesta elämänmuodosta. Eroa on ehkä vaikea kuvitella, mutta yhtä kaikki se on olemassa ja vaikuttaa nykyihmisen elämään monin tavoin. Ihmisen perustarpeisiin kuuluvat asuminen, ravinnonhankinta ja ateriointitottumukset, lepo, työ- ja perhesuhteet ovat käyneet läpi syvälle käyviä muutoksia. Ruokaan liittyviä kulttuuriperinteitä syntyy ja kuolee eri aikaväleillä, ja monia ruokia pidetään perinteisinä. Yksilön kannalta sata vuotta on pitkä aika, mutta ihmisen kehityshistorian näkökulmasta kaksi tai kolmekin sataa vuotta on liian lyhyt aika ihmiskehon sopeutua sille uusiin ruoka-aineisiin. Ihmisen ruoansulatuksen ja aineenvaihdunnan sopeutuminen niihin tapahtuu kymmenien ja satojen sukupolvien eli tuhansien ja kymmenien tuhansien vuosien mittakaavassa. Viimeisten kolmen vuosikymmenen monitieteellinen tutkimus on tuonut ihmisen kehityshistorian hämäristä päivänvaloon tämän sinänsä järkeenkäyvän, mutta yhtä kaikki hämmästyttävän ja hämmentävän tosiasian: ravinnon vaihtuessa kivikautisesta teolliseen ihmiskeho elää yhä kivikautta. Siksi se käyttää hyväkseen, toimii ja voi parhaiten sillä ravinnolla, johon se on sopeutunut kehityksensä pitkinä ajanjaksoina. Kehityshistoriallinen ristiriita ja painonhallinta Kehityshistoriallinen ristiriita on käsite, jota käytetään ihmisen perimän mukaan määräytyneen ravinnonkäytön ja nykyisen länsimaisen ruokavalion välisestä epäsuhdasta. Kehityshistoriallisesta näkökulmasta ihmisen ravitsemusta tutkivat ovat tulleet päätelmään, että monet ns. elämäntapasairaudet, ylipaino seurannaisvaikutuksineen mukaan luettuna, johtuvat ristiriidasta ihmisen aineenvaihdunnan ja nykyisen teollisen ajan tarjoaman ruoan välillä. Nykyisessä länsimaisessa ruoassa on runsaasti kehityshistoriallisesti uutta. Monet perinteisinä pidetyt ruoka-aineet kuuluvat ravitsemuksen ns. uusiin tulokkaisiin, joita ihmiset eri puolilla maailmaa ovat alkaneet käyttää siirtyessään keräilijämetsästäjien elinympäristöstä viljelemään maata viimeisten muutaman tuhannen vuoden aikana. Tämän maanviljelyksen vallankumoukseksi nimitetyn verrattain hitaasti tapahtuneen siirtymän jälkeen pari sataa vuotta sitten alkaneen teollisen vallankumouksen myötä ja erityisesti viimeisten viidenkymmenen vuoden aikana muutokset ovat nopeutuneet. Maanviljelyksen vallankumous toi mukanaan kotieläimet, erilaiset kasvikset ja hedelmät sekä viljakasvit. Sopeutuminen uusien ruoka-aineiden sisältämiin ravintoaineisiin ja mahdollisiin antinutrientteihin eli ihmisen aineenvaihdunnalle vahingollisten ainesosiin vie aikaa. Maidon käyttöön sopeutumisen aikatauluksi on arveltu noin viittäkymmentä sukupolvea, mutta viljoihin totuttautumisen aikataulu lasketaan satoina sukupolvina. Esimerkeistä käyvät laktoosi-intoleranssi ja keliakia. Viime vuosikymmenien teollisen vallankumouksen uusia tulokkaita ovat teollisesti muunnetut rasvat ja elintarvikelisäaineet. Teolliset rasvaseokset näyttävät luonnonmukaisilta ja maistuvat rasvoilta, mutta viimeisten rasvatutkimusten mukaan ne eivät käyttäydy elimistössä luonnon saatavien rasvojen lailla. Ihmisen kehityshistorian huomioon ottavat ravitsemustutkijat ovat tulleet päätelmään, että lukuisat elämäntapasairaudet ja ylipaino ovat seurausta ihmisen elimistön sopeutumattomuudesta nykyiseen teolliseen ruokaan. Pienikin määrä kehityshistoriallisesti kyseenalaisia ruoka-aineita lihottaa tehokkaammin ja varmemmin kuin suuremmat määrät kehityshistoriallisesti oikeanlaisia ruoka-aineita. Kehotukset syödä runsaasti leipää, oli se täysjyväleipää tai kuoritusta viljasta leivottua, pastaa ja perunaa ovat siksi kirjaimellisesti päin kivikkoa. Kehotusten noudattaminen johtaa varmemmin liikakilojen kertymiseen kuin niistä pääsemiseen. Oma lukunsa ovat elämäntapasairauksien ja syövän yhteydet ihmiselle luontaisesta ravitsemuksesta poikkeavaan ruokaan. Miksi sitten toiset kehittävät ylipainoa, kun toiset voivat hyvin kivikautisesta poikkeavallakin ravinnolla? Perimän ja ravitsemuksen välisiä yhteyksiä tutkivat toteavat yksilön perimän vaikuttavan siihen, miten eri ravintoaineet vaikuttavat hänen kehossaan. Geenitutkimus avaa uusia näkymiä perimän ja ravinnon välisiin salaisuuksiin. Tutkija, endokrinologi Artemis Simopoulos näkee tulevaisuuden molekyylien aikakautena, jolloin on mahdollista räätälöidä jokaiselle yksilöllinen ruokavalio hänen perimänsä mukaan. Ennen kuin se tapahtuu, painonhallinnan onnistumisen ja optimaalisen hyvinvoinnin takaa paluu ihmislajin ravitsemuksellisille juurille niin luonnonmukaiseen ruokaan kuin mahdollista. Periaatteena on, että luonnon itsensä kehittämästä ravinnosta mitään ei oteta pois eikä mitään lisätä siihen. Nykykivikautisen ruokavalion pääpiirteet Painonhallinnassa ravitsemuksen uudet tulokkaat eli viljat, perunat ja palkokasvit sekä teollisesti muunnellut rasvat vähennetään minimiin. Maitotuotteiden tulee olla luonnonmukaisessa, aikuiselle sopivassa muodossa. Ravintoaineiden suhteiden tulee olla kullekin yksilöllisesti sopivat. Periaatteena on, että ruoan tulee olla yksinkertaista ja selkeää, aterioinnin ajoitettua kehon rytmien mukaisesti ja ateriointia tulee seurata lepo. SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle Alkusatu eli herra Kivikautinen nyky-Suomessa
Ensimmäinen lukuEsi-isiemme elämää – ensimmäisistä kädellisistä nykypäivään Aatamista, Eevasta ja ruokaongelmasta Kaukaisia sukulaisia miljoonien vuosien takaa • Työkalujen käyttäjä Homo habilis • Keräilijämetsästäjä Homo erectus • Neanderthalin ihminen – yksi kehityshistorian arvoituksia • Cro-Magnon – käyttäytymiseltään moderni esivanhempamme Kasvissyöjästä lihansyöjäksi – muutoksia anatomiassa Kivikaudesta maanviljelyksen vallankumoukseen ja teolliseen aikakauteen • Maanviljelyksen vallankumous… • … ja teollinen vallankumous
Toinen luku Kehityshistoriallinen ristiriita: kivikauden geenit vs. teollinen ruoka Kehityshistoriallinen ristiriita Ravitsemuksen uudet tulokkaat: vilja, maito ja teolliset rasvat • Viljakasvit – "ihmiskunnan kaksiteräinen miekka" Kehityshistoriallinen ristiriita – syy ylipainoon ja elämäntapasairauksiin? • Ovatko viljat vahingollisia ihmisen terveydelle? • Maito • Transrasvat eli teolliset rasvat Riippuvuus viljoista – sivilisaation synnyn syy?
Kolmas luku
Entä me? Suomen kansan perimää Eevan seitsemän tytärtä Suomalaisillako muka lihansyöjien geenejä? • Ohra ja lehmä Suomenniemellä Kehityshistoriallinen ristiriita suomalaisittain Vanhat keinotko paremmat kuin pussillinen uusia eli lihavuudesta ja sokeritaudista • Ylipainoa suomalaisittain • Aikuisiän diabetesta suomalaisittain
Neljäs luku
Myyttejä ja tabuja – mitä kerrotaan ja mistä vaietaan Kivikauden niukkuus – nykyajan runsaus? Nälkä, kylläisyys ja painonhallinta – eroon nälkämyytistä Rasvasota eli "hyvät" vd. "huonot" rasvat Kalorit – totta vai tarua? Myyttejä ateria-ajoista Aterioiden kokoonpano – lautasmyytti roskikseen Ruokapyramidi ylösalaisin
Viides luku
Kivikautta kiloille – paluu ravitsemuksen juurille Ravintoaineiden määrät kivikaudella ja nyt • Entä kivikaudella? Kolme ravintoaineryhmää eli makroravinteet kivikaudella ja nyt • Hiilihydraatit • Proteiinit • Rasvat Mikroravinteet eli vitamiinit, kivennäiset ja hivenaineet sekä flavonoidit Kivikautisen aterioinnin suuret linjat – kooste asiantuntijoiden näkemyksistä Ylipainon syyt kehityshistorian huomioon ottavien asiantuntijoiden mukaan Painonhallinnan avaimet Suositukset ravintoaineiden määriksi Kivikaudelle uusi tulevaisuus – Suomesta esimerkki luomumaana • Luomua ja lähiruokaa vaiko funktionaalista eli "terveysvaikutteista" Herkullista, hauskaa, helppoa – kivikauden parhaita paloja Kivikautta keittiöön – eväitä ruoanvalmistukseen Kivikauden eväskori – kesällä kevyttä, talvella tukevaa • Hiilihydraatit • Proteiinit • Rasvat • Juomat Riistaa, kalaa ja munia Lähdeviitteet Liite: Kaksi erilaista näkökulmaa aikuisiän diabetekseen |