Kokonaisvaltainen painonhallinta


Linkkejä
Ajankohtaista
Ruokaohjeita
Palautetta
• ALKUUN • HYPNOOSI • RUOKAVALIO • KIVIKAUDEN RUOKAA •
• TUTKIMUSTA • KIRJOJA •


TRANSRASVAT PUHUTTAVAT MUUALLA
- ENTÄ SUOMESSA?

Ihmiselle optimaalista ravitsemusta tarkastelevien monitieteellisten tutkimusten mukaan ihmisen perimän ja nykyisen länsimaisen ruokavalion välillä vallitsee kehityshistoriallinen ristiriita. Ristiriita syntyy, kun ruokavalioon sisällytetään sellaisia ruoka-aineita, joita tietynlaiseen ravintoon sopeutunut elimistö ei kykene käsittelemään. Nämä ns. ravitsemuksen uudet tulokkaat aiheuttavat häiriöitä ruoansulatuksessa ja aineenvaihdunnassa aina solutasoa myöten. Vasta kymmenien ja satojen sukupolvien kuluessa, perimän sopeutuessa uusiin ruoka-aineisiin, niitä aletaan sietää yhä laajemmin.

Kehityshistoriallisesti uusia tulokkaita ovat monien kansojen ruokavaliossa viljat ja maito. Esimerkkeinä viljoihin sopeutumattomuudesta on keliakia, maidon proteiineihin ja sokereihin sopeutumattomuudesta maitoallergia ja laktoosi-intoleranssi.

Viimeisin, mutta haittavaikutuksiltaan ehkä aikaisempiakin merkittävämpi uusi tulokas länsimaisessa ruokavaliossa ovat teollisesti muunnetuissa rasvoissa syntyvät transrasvahapot. Transrasvahapot puolestaan vaikuttavat veren rasvoihin ja aiheuttavat sydäntautiriskiä alentaessaan ”hyvää” HDL-kolesterolia ja kohottaessaan ”huonoa” LDL-kolesterolia. Myös muita terveydelle haitallisia vaikutuksia on havaittu.




MITÄ TRANSRASVAT OVAT

Hakusanalla ”transrasva” löytyy Internetistä seuraavaa:

”Transrasvaa muodostuu kasviöljyjen kovetuksessa ja lehmän pötsissä. Transrasvaa sisältävät erityisen paljon ranskanperunat, kasvirasvajäätelö ja mikropopkornit. Tällä hetkellä suomalaisten transrasvojen saanti on vähäistä (alle 1 E%) ja sillä on tuskin terveydellistä vaikutusta.”
http://www.avoin.helsinki.fi/materiaalit/ravitsemustiede/pop_03_rasvan.html
”Rasvahappoja, joita syntyy märehtijöiden pötsissä tai kun kasviöljyjä / -rasvoja kovetetaan teollisesti. Ne vaikuttavat veren kolesteroliin yhtä haitallisesti kuin kova eli tyydyttynyt rasva.”
http://www.sydanliitto.fi/terveys/kolesteroli/transrasva.html
”Kova rasva eli tyydyttynyt rasva ja transrasva (rasvahapot) yhteensä. Sekä tyydyttynyt rasva että transrasva ovat olomuodoltaan kovaa rasvaa. Kova rasva nostaa veren kolesterolipitoisuutta heikentämällä maksan kykyä poimia LDL-kolesterolia pois verestä.”
http://www.sydanliitto.fi/terveys/ravinto/kovarasva.html
”Rasvahappoja, joita syntyy märehtijöiden pötsissä tai kun kasviöljyjä kovetetaan teollisesti. Ne vaikuttavat veren kolesteroliin yhtä haitallisesti kuin kova eli tyydyttynyt rasva.”
http://www.tohtori.fi/sydanklinikka/sydan15.htmlTrans-rasvahapot
Kansanterveyslaitoksen sivuilta hakusanalla transrasvahapot ei löytynyt määritelmää.



Kirjallisista lähteistä löytyy edellistä tarkempaa tietoa:

”Rasvapoliittiseksi perushokemaksi on hyväksytty käsitys, että tyydyttyneet rasvat nostavat veren kolesterolitasoa ja tyydyttymättömät laskevat sitä.

Tyydyttymättömillä rasvahapoilla voi kuitenkin olla kaksi erilaista avaruusrakennetta, joita kutsutaan cis- ja trans-muodoiksi. Cis-muoto on tavallisesti taipunut ja trans-muoto suora.

Trans-muodot ovat yleensä cis-muotoja ”kovempia” eli niiden sulamispiste on korkeampi. Cis-rasvahapoilla on toivottuja vaikutuksia ihmiskunnan terveyteen. Trans-rasvahapot käyttäytyvät elimistössä tyydyttyneiden rasvahappojen tapaan. Trans-rasvahapot näyttävät nostavan veren LDL-tasoa ja laskevan HDL-tasoa sekä kohottavan veren lipoproteiini-A-tasoa, mitä pidetään sydäntautiriskinä.

Trans-rasvahappoja on luonnostaan jonkin verran maidossa, kasveissa sekä pötsillisten eläinten lihassa. Tärkein trans-rasvahappojen lähde ovat kuitenkin kasviöljyjä kovettamalla tehdyt margariinit, paistorasvat ja salaatinkastikkeet. Noin 80 % ravinnosta saatavista trans-rasvahapoista on peräisin prosessoiduista kasviöljyistä. Ainoastaan 1-2 % ruoan trans-rasvahapoista on eläinperäisiä.”
Lähde: Auli Koponen. Tiedätkö mitä syöt? Tammi, 1999, s. 126.
”Trans-muotoisten rasvahappojen on todettu vaikuttavan seerumin kolesterolipitoisuuteen samalla tavalla haitallisesti kuin tyydyttyneiden rasvahappojenkin. Valtion Ravitsemusneuvottelukunta suosittaa tästä syystä, että ne luetaan kuuluviksi tyydyttyneisiin rasvahappoihin.”
Lähde: Leena Peltosaari, Hilkka Raukola. Ravitsemustieto, Otava, 1998, s. 74.
”Lisäksi elintarviketeollisuus muuntaa hyviä juoksevia kasviöljyjä puolikovaan muotoon, jolloin terveelliset rasvahapot muuttuvat vaarallisiksi transrasvahapoiksi. Ne tuottavat soluissamme pahoja eikosanoideja ja kovettavat valtimoita yhtä lailla kuin tyydytetyt rasvat. Transrasvahapot heikentävät myös insuliiniherkkyyttä ja lisäävät diabeteksen vaaraa ja kenties syöpätautien riskiä.”
Lähde: Matti Tolonen. Tohtori Tolosen terveysoppi. Kustannus HD, 2003, s. 70 – 71.
”Kun öljynpuristuksessa käytetään apuna kuumennusta, rasvahapot menettävät luonnollisen notkeutensa ja muuttuvat luonnottoman jähmeiksi transrasvoiksi. Siksi manipuloidut rasvahapot ovat varsin sopimattomia elimistön hormonituotannon raaka-aineeksi tai solukalvojen rakenneaineeksi. Trans-rasvahapoista muodostuneet solukalvot ovat jäykkiä, toimivat paljon normaalia huonommin ja vanhenevat nopeammin. Margariinikin on epäterveellistä, sillä se sisältää paljon transrasvahappoa. Margariinin öljyjä on tietoisesti käsitelty hydraamalla, niin että rasvahapot ovat muuttuneet tyydyttyneiksi ja joustamattomiksi (suoriksi).”

”Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että transrasvojen ja varsinkin margariinin käyttö lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.”
Lähde: Susanna Ehdin. Itsensä parantava ihminen. WSOY, 1999, s. 108-109.
”Transrasvat ovat kamalia. Paisto- ja salaattiöljyt ovat osa omega-6-öljyjen runsaan saannin ongelmaa. Melkein kaikissa prosessoiduissa elintarvikkeissa – leivissä, pikkuleivissä, kakuissa, kekseissä, ranskalaisissa perunoissa, munkeissa, muffineissa, aamiaishiutaleissa ja makeisissa – ja kaikissa pikaruoissa on jossakin muodossa runsaasti omega-6-kasviöljyjä. Vielä pahempi asia on, että suurin osa näistä tuotteista on valmistettu käyttämällä hydrogenoituja kasviöljyjä, jotka sisältävät terveydelle haitallisia transrasvahappoja. Transrasvat kohottavat veren kolesterolia ja lisäävät sydäntautiriskiä. American Journal of Public Health –tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen loppupäätelmässä todettiin, että transrasvojen kulutus Yhdysvalloissa on vastuussa yli 30000 sydäntautikuolemasta vuosittain. Transrasvoja on margariineissa, rasvaseoksissa ja useimmissa maapähkinävoissa eli ruoka-aineissa, jotka eivät missään tapauksessa ole sisältyneet ihmiskunnan alkuperäiseen ruokavalioon.”
Lähde: Loren Cordain. The Paleo Diet. John Wiley & Sons, 2002, s. 51. (Suomennos sivujen kirjoittajan.)
Biokemisti, tri Mary G. Enig tekee kirjassaan Know Your Fats: The Complete Primer for Understanding the Nutrition of Fats, Oils and Cholesterol, Bethesda Press, 2003 yksityiskohtaisesti selkoa rasvoista ja niiden vaikutuksesta ihmisen terveyteen.



TRANSRASVOJEN TÄRKEIMPIÄ LÄHTEITÄ
Seuraavassa referoidut tutkimusselostukset löytyvät tekijöiden nimillä PubMed-tietokannasta.
Ruoan transrasvojen päälähteenä ovat olleet osittain tai kokonaan kovetetut kasvi- ja kalaöljyt. Näitä rasvoja on käytetty margariineihin ja elintarviketeollisuuden käyttämiin rasvaseoksiin.

Vuonna 1995 ilmestyneessä tutkimuksessa transrasvojen määrän arveltiin Yhdysvalloissa olevan noin 4 – 12 % syödyistä rasvoista ja 2 – 4 % kokonaisenergiasta. Vuoden 1997 tutkimuksessa transrasvojen määrä oletettiin Yhdysvalloissa ja Länsi-Euroopan maissa todennäköisesti 5 – 15 grammaksi päivässä, tärkeimpinä lähteinä teollisessa ruoanvalmistuksessa käytetyt paistoöljyt, margariinit ja muut levitteet. Aikaisemmin margariinit sisälsivät transrasvoja jopa 50 %, mutta määrä on sittemmin vähentynyt.

Tietoja Suomessa käytettyjen margariinien ja rasvaseosten transrasvapitoisuudesta 10 – 15 vuotta sitten ei löydy. Vuonna 2004 Suomessa Margariinitiedotuksen verkkosivujen taulukoissa mainitaan margariinien, kasvirasvalevitteiden sekä leivonta- ja ruoanvalmistusmargariinien transrasvamääräksi vähemmän kuin 1 g sataa grammaa kohti. Leipomomargariineissa ja paistorasvoissa transrasvojen määräksi todetaan sama, ja kaulintamargariinissa 7 grammaksi sadasta grammasta. Syväpaistoöljyjen transrasvamääriä ei ole mainittu. Tätä nykyä Suomessa keskimääräiseksi transrasvojen saanniksi lasketaan noin 0.5 – 1 g päivässä.

1990-luvulla tutkittiin transrasvojen vaikutusta veren rasvoihin ja sepelvaltimotautiin. Niiden havaittiin kohottavan LDL-kolesterolia ja alentavan HDL-kolesterolia, jos niitä nautittiin yli 10 – 20 grammaa päivässä. Useimmissa Euroopan maissa saanti jäi alle 5 gramman päivässä, mutta tämän määrän vaikutuksesta ei ollut tutkimusta. On huomattava, että alueelliset erot transrasvojen saannissa eri Euroopan maissa johtuvat siitä, että joissakin maissa lähteinä ovat hydrogenoidut kasviöljyt, toisissa kalaöljyt. Transrasvojen lähteiden ja transrasvojen koostumuksen vaikutuksesta ja mekanismeista ei ollut päästy selville.
Eur J Med Res. 1995 Nov 17;1(2):118-22. Trans-fatty acids in the diet: a coronary risk factor? Tato F. Medizinische Poliklinik der Universitat Munchen, Germany.
Transrasvojen päälähde ovat leipomotuotteet, joista tulee 33 % niiden saannista. Pikaruoista saatavan transrasvojen määrä on 12 %, leivistä 10 %, välipaloista 10 % ja margariineista sekä rasvaseoksista 8 %. Rasvojen määrän muodostaessa 30 % päivittäisestä energiasta transrasvoista 90 % saatiin ”näkymättömästä” rasvasta ja 10 % pöytälevitteistä.
J Am Diet Assoc. 2002 Jan;102(1):46-51 Bakery foods are the major dietary source of trans-fatty acids among pregnant women with diets providing 30 percent energy from fat. Elias SL, Innis SM. Department of Paediatrics, University of British Columbia, Vancouver, Canada.


TUTKIMUSTA TRANSRASVOJEN VAIKUTUKSESTA TERVEYTEEN

Transrasvojen vaikutus aineenvaihduntaan on ollut kiistan aiheena ja aiheuttanut vastakkaisia kannanottoja biokemiallisissa, ravinto- ja epidemiologisissa tutkimuksissa.

Ensimmäinen tutkimus kasvi- ja kalaöljyjen kolesterolia alentavasta vaikutuksesta julkaistiin Lancet-tiedelehdessä 1950-luvulla. Lehden pääkirjoituksessa mainittiin myös, että kasviöljyjen hydrogenointi saattaa aiheuttaa sepelvaltimotautia. Tuolloin arveltiin tarvittavan kymmenen vuotta ennen kuin ravintorasvojen terveysvaikutukset ymmärrettäisiin täysin. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin havaittiin rasvakysymyksen olevan oletettua monimutkaisempi, ja vuonna 1988 ilmestyneessä tutkimuksessa ennustettiin tarvittavan puoli vuosisataa eli viisikymmentä vuotta lisää rasvojen vaikutuksen tutkimiseen ja ymmärtämiseen.

Vuonna 1956 hydrogenoinnin oletettiin vain alentavan tyydyttymättömien rasvahappojen määrää hydrogenoiduista öljyistä valmistetuissa elintarvikkeissa. Seuraavina vuosikymmeninä tutkimus osoitti, että transrasvoja syntyy ja niitä esiintyy suuria määriä margariineissa ja monissa muissa yleisesti käytetyissä elintarvikkeissa. Osoitettiin myös, että ne estävät välttämättömien rasvahappojen aineenvaihdunnan.

Alla olevassa tutkimuksessa mainitaan, että ”hydrogenointilaitokset ovat saattaneet avustaa merkittävän sairauden syntymisessä viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana”. Yhdysvaltain FDAn (Food and Drug Administration) asiantuntijoiden mukaan amerikkalaisten ei silti tarvinnut olla huolissaan ruokavalion sisältämien transrasvojen vaikutuksista terveyteen. Samassa tutkimuksessa kuitenkin todetaan parhaan käytettävissä olevan tutkimusaineiston perusteella, että ne ovat todellinen vaara sepelvaltimotaudin syntymisessä.

Ravintorasvojen vaikutusta myös joidenkin syöpäsairauksien syntyyn on pyritty tutkimaan. Eläinrasvoja ei ole pystytty osoittamaan syöpää aiheuttaviksi. Itse asiassa ravintorasvojen määrän lisääntyminen ruokavaliossa 1900-luvulla on peräisin kasviöljyistä, joista monet ovat osittain hydrogenoituja ja sisältävät näin ollen huomattavia määriä transrasvoja. Siksi alettiin ehdottaa transrasvojen vaikutusta tutkittavaksi.
Cancer Res. 1981 Sep;41(9 Pt 2):3743-4. Comments on the effects of dietary trans-fatty acids in humans. Keeney M.
Transrasvojen vaikutus veren kolesteroliin riippuu määrästä.
J Am Coll Nutr. 1996 Aug;15(4):325-39. Dietary trans-monounsaturated fatty acids negatively impact plasma lipids in humans: critical review of the evidence. Khosla P, Hayes KC. Foster Biomedical Research Laboratory, Brandeis University, Waltham, MA, USA.

Can J Physiol Pharmacol. 1997 Mar;75(3):211-6. Trans fatty acids, lipoproteins, and coronary risk. Zock PL, Katan MB. Department of Human Nutrition, Wageningen Agricultural University, The Netherlands.
Transrasvat lisäävät ”huonoa” LDL-kolesterolia ja vähentävät ”hyvää” HDL-kolesterolia, ja ne ovat haitallisempina sydän- ja verisuonitautien kannalta kuin tyydyttyneet rasvat. Elintarviketeollisuus on kehittänyt keinoja vähentää hydrogenoitujen öljyjen transrasvamäärää. Nykyään monet margariinit ja muut hydrogenoiduista rasvoista valmistetut tuotteet sisältävät transrasvoja vain vähän tai ei ollenkaan. Katsauksessa arvioidaan transrasvojen lähteitä, saantia, vaikutusta aineenvaihduntaan ja pyrkimyksiä vähentää niitä ruokavaliossa.
Biol Res. 1999;32(4):273-87. Trans fatty acid isomers in human health and in the food industry. Valenzuela A, Morgado N. Laboratorio de Lipidos y Antioxidantes, INTA, Universidad de Chile, Santiago, Chile.
Jo 1980-luvulla ilmestyi tutkimusta odottavan äidin nauttimien transrasvahappojen vaikutuksesta sikiön ja niitä nauttivan äidin maidon vaikutuksesta lapsen sydämeen ja verisuoniin.
Med Hypotheses. 1986 Nov;21(3):323-33. Atherogenesis. An epidemiological model based on the presence of unnatural trans and cis isomers of unsaturated fatty acids in the maternal diet and in mothers milk. Booyens J.

Med Hypotheses. 1988 Mar;25(3):175-82. The role of unnatural dietary trans and cis unsaturated fatty acids in the epidemiology of coronary artery disease. Booyens J, Louwrens CC, Katzeff IE. Department of Physiology, Medical University of Southern Africa, Mendunsa.
Korkea transrasvojen saanti saattaa olla haitallista lasten rasva-aineenvaihdunnalle. Mitattaessa transrasvoja saksalaisten lasten yleisesti käyttämistä levitteistä ja leikkeleistä korkeimmat pitoisuudet havaittiin tavallisissa margariineissa, suklaalevitteissä, voissa ja juustossa, alhaisimmat dieettimargariineissa, kasvislevitteissä, maapähkinävoissa ja makkaroissa. Keskimääräiseksi saanniksi arvioitiin 1,5 – 3 grammaa päivässä. Tutkijat suosittivat transrasvojen merkitsemistä tuoteselostuksiin ja transrasvojen muodostumisen vähentämistä hydrogenointiprosessissa.
Z Ernahrungswiss. 1996 Sep;35(3):235-40. Trans fatty acid contents in spreads and cold cuts usually consumed by children. Demmelmair H, Festl B, Wolfram G, Koletzko B. Kinderpoliklinik, Ludwig-Maximitians-Universitat Munchen.


Transrasvojen vaikutus veren kolesteroliin

Vuonna 1992 ilmestyneessä tutkimuksessa todetaan osoitetun, että korkeat transrasvahappopitoisuudet margariineissa aiheuttavat kolesterolin lisääntymistä veressä (hypercholesterolemia). Siksi ravintorasvojen uudelleen luokitusta niiden kolesterolia kohottavien ominaisuuksien pohjalta ehdotettiin. Näitä kriteereitä käytettäessä monet margariinimerkit olisi luokiteltu sepelvaltimotaudin kannalta vaarallisiksi.

Lukuisissa tutkimuksissa sekä 1990- että 2000-luvulla on havaittu, että transrasvat lisäävät “huonoa” eli LDL-kolesterolia ja vähentävät “hyvää” eli HDL-kolesterolia sekä aiheuttavat sepelvaltimotautia.

Koska osittain transrasvoja sisältäviä hydrogenoituja rasvoja käytetään Yhdysvalloissa yleisesti, niiden aiheuttamien kuolemien määrä todennäköisesti nousee merkittäväksi. Tutkimuksissa painotettiin, että terveysviranomaisten tulisi vaatia rasvoja valmistavia sisällyttämään transrasvojen määrä tuoteselostuksiin ja vähentää osittain hydrogenoitujen kasvirasvojen määrää tai poistaa ne kokonaan tuotteista. Margariinien ohella todettiin mm. upporasvassa paistettujen ruokien, pikaruokien ja leipomotuotteiden sisältävän suhteellisen korkeita määriä transrasvoja.

Myös laajan epidemiologisen tukimuksen (the Nurses' Health Study, 88095 hlöä) perusteella tultiin siihen tulokseen, että osittain hydrogenoidut kasviöljyt saattavat olla osallisina sepelvaltimotaudin esiintymiseen.
N Engl J Med. 1990 Aug 16;323(7):439-45. Effect of dietary trans fatty acids on high-density and low-density lipoprotein cholesterol levels in healthy subjects. Mensink RP, Katan MB. Department of Human Nutrition, Agricultural University, Wageningen, The Netherlands.

Med Hypotheses. 1992 Apr;37(4):241-4. Margarines and coronary artery disease. Booyens J, van der Merwe CF. Department of Internal Medicine, Medical University of Southern Africa, Medunsa.

Lancet. 1993 Mar 6;341(8845):581-5. Intake of trans fatty acids and risk of coronary heart disease among women. Willett WC, Stampfer MJ, Manson JE, Colditz GA, Speizer FE, Rosner BA, Sampson LA, Hennekens CH. Channing Laboratory, Department of Medicine, Harvard Medical School, Boston, MA.

Circulation. 1994 Jan;89(1):94-101. Trans-fatty acids intake and risk of myocardial infarction. Ascherio A, Hennekens CH, Buring JE, Master C, Stampfer MJ, Willett WC. Department of Nutrition, Harvard School of Public Health, Boston, MA 02115.

Am J Public Health. 1994 May;84(5):722-4. Trans fatty acids: are the effects only marginal? Willett WC, Ascherio A. Department of Nutrition, Harvard School of Public Health, Boston, MA.

Annu Rev Nutr. 1995;15:473-93. Trans fatty acids and their effects on lipoproteins in humans. Katan MB, Zock PL, Mensink RP. Department of Human Nutrition, Agricultural University, Wageningen, The Netherlands.

Am J Clin Nutr. 1995 Sep;62(3):655S-708S; discussion 518-26. Trans fatty acids and coronary heart disease risk. Report of the expert panel on trans fatty acids and coronary heart disease. [No authors listed] Curr Opin Lipidol. 1996 Feb;7(1):34-7. Dietary trans-fatty acids and serum lipoproteins in humans. Zock PL, Mensink RP. Wageningen Agricultural University, The Netherlands.


KUMPI ON TÄRKEÄMPI – RASVAN MÄÄRÄ VAI LAATU

Epidemiologiset tutkimukset tukevat olettamusta, että sydäntautiriski riippuu enemmän ravintorasvan laadusta kuin määrästä. Aikaisemmat tutkimukset näyttivät osoittavan, että tyydyttynyt rasva ja ruoan kolesteroli lisäsi riskiä, mutta myöhemmin on ilmestynyt vahvaa näyttöä siitä, että transrasvahappojen vahingollinen vaikutus ulottuu laajemmalle kuin niiden vaikutukseen veren kolesteroliin.

Margariini on ollut merkittävin transrasvojen lähde, ja margariinin käyttö lisääntyi 1900-luvun alkupuolelta lähtien. Vuosina 1966-69 tehdyn tutkimuksen (Framingham Study) seurannassa laskettiin kulutuksen olleen 1.8 grammaa eli 0 – 12 tl päivässä. Lukuisiin muihin tekijöihin suhteutettuna tutkijat päättelivät tulosten tukevan jossakin määrin olettamusta, että margariinin käyttö lisää sepelvaltimosairauden riskiä. Voilla tätä vaikutusta ei havaittu.

Kliinisissä tutkimuksissa on määritelty eri rasvahappojen vaikutusta veren rasvoihin. Tutkimuksessa vuodelta 1993 ruokavaliossa käytettiin seosta, joissa oli 50 % rasvoja voista; seosta, jossa oli voita ja kerta- ja monityydyttymättömiä rasvoja, sekä margariineja, joista toisissa oli transrasvoja, toisissa ei. Tulokset osoittivat, että transrasvat eivät ole aineenvaihdunnan kannalta luonnollisten rasvojen veroisia ja että ne vaikuttavat haitallisesti veren rasvoihin.

Suuret määrät transrasvahappoja vaikuttavat haitallisemmin veren rasvoihin kuin sama määrä steariinihappoa ja maitorasvoja. Steariinihappo vähensi LDL-kolesterolia, eikä vaikuttanut LDL- ja HDL-kolesterolien suhteeseen. Lyhennelmästä ei käy ilmi, miksi loppupäätelmässä tyydyttyneet ja transrasvat niputetaan yhteen ja suositellaan ravintorasvoja, joissa on vähän sekä tyydyttyneitä että transrasvahappoja.

("In conclusion, high amounts of trans fatty acids had more adverse effects on lipoproteins than did equal amounts of stearic acid and dairy fat. Stearic acid reduced LDL cholesterol, did not affect the ratio of LDL to HDL cholesterol, and increased lipoprotein (a), although to a lesser extent than did trans fatty acids. Dietary fats low in both saturated fatty acids and trans fatty acids should be favored.")
Am J Clin Nutr. 1997 May;65(5):1419-26. Stearic acid, trans fatty acids, and dairy fat: effects on serum and lipoprotein lipids, apolipoproteins, lipoprotein(a), and lipid transfer proteins in healthy subjects. Aro A, Jauhiainen M, Partanen R, Salminen I, Mutanen M. Department of Nutrition, National Public Health Institute, Helsinki, Finland.
Transrasvojen havaittiin nostavan LDL-kolesterolia enemmän kuin oleiinia sisältävä, mutta vähemmän kuin lauriini-, myristiini- ja palmiitiinihappoja sisältävä, jotka puolestaan nostivat enemmän HDL-kolesterolia kuin oleiinia sisältävä. Transrasvat vähensivät HDL-kolesterolia.
Am J Clin Nutr. 1994 Apr;59(4):861-8. Dietary trans fatty acids: effects on plasma lipids and lipoproteins of healthy men and women. Judd JT, Clevidence BA, Muesing RA, Wittes J, Sunkin ME, Podczasy JJ. Lipid Nutrition Laboratory, Beltsville Human Nutrition Research Center, Agricultural Research Service, US Department of Agriculture, MD.
Vuonna 1997 Harvardin yliopiston tutkijat W.C. Willett ja A. Ascherio toteavat edellisten viiden vuoden aikana tehtyjen tutkimusten osoittaneen kiistattomasti, että transrasvat lisäävät LDL- ja vähentävät HDL-kolesterolia. Samoissa tutkimuksissa todettiin, että transrasvat nostavat kokonaiskolesterolin suhdetta HDL-kolesteroliin kaksi kertaa enemmän kuin tyydyttyneet rasvat. Koska transrasvoilla ei tiedetä olevan terveydelle edullisia, vaan vahingollisia vaikutuksia, yleisen ravintoneuvonnan tulisi antaa suosituksia niiden minimoimiseksi ja informoida kuluttajia transrasvojen pitoisuuksista elintarvikkeissa.

Tutkijat tulevat päätelmään, että Yhdysvalloissa transrasvat aiheuttavat 30000 ennenaikaista kuolemaa vuodessa.
Lipid Res. 1993 Jan;34(1):1-11. Effect of butter, mono- and polyunsaturated fatty acid-enriched butter, trans fatty acid margarine, and zero trans fatty acid margarine on serum lipids and lipoproteins in healthy men. Wood R, Kubena K, O'Brien B, Tseng S, Martin G. Department of Biochemistry and Biophysics, Texas A&M University.

Am J Clin Nutr. 1997 Oct;66(4 Suppl):1006S-1010S. Health effects of trans fatty acids.

Ascherio A, Willett WC. Department of Nutrition, Harvard School of Public Health, Boston, MA, USA.

Epidemiology. 1997 Mar;8(2):144-9. Margarine intake and subsequent coronary heart disease in men. Gillman MW, Cupples LA, Gagnon D, Millen BE, Ellison RC, Castelli WP.

Department of Ambulatory Care and Prevention, Harvard Medical School, Boston, MA 02215, USA.

Am J Med. 2002 Dec 30;113 Suppl 9B:9S-12S. Epidemiologic studies on dietary fats and coronary heart disease. Ascherio A. Department of Nutrition, Harvard School of Public Health, Boston, Massachusetts 02115, USA.


2000-luvun tutkimusta

Myös 2000-luvulla julkaistut tutkimukset osoittavat aikaisempien tutkimusten lailla ravintorasvojen transrasvahappojen nostavan LDL-kolesterolia ja kokonaiskolesterolin ja HDL-kolesterolin suhdetta. Transrasvojen käyttö lisää VLDL-kolesterolia, mikä löydös tekee entistä tärkeämmäksi niiden vähentämisen ruokavaliossa.
Am J Clin Nutr. 2003 Sep;78(3):370-5. Effect of different forms of dietary hydrogenated fats on LDL particle size. Mauger JF, Lichtenstein AH, Ausman LM, Jalbert SM, Jauhiainen M, Ehnholm C, Lamarche B. Institute on Nutraceuticals and Functional Foods, Laval University, Quebec, Canada.
HDL-kolesterolin vähäinen määrä on sepelvaltimotaudin riskitekijöitä. Transrasvojen lisäämisen 10 prosentilla energiasta havaittiin alentavan HDL-kolesterolia 21 %.
Eur J Med Res. 2003 Aug 20;8(8):355-7. Trans fatty acids, HDL-cholesterol, and cardiovascular disease. Effects of dietary changes on vascular reactivity. de Roos NM, Schouten EG, Katan MB. Wageningen University, The Netherlands.
LDL-kolesterolia kohottavan vaikutuksen vuoksi transrasvoja vain vähän sisältäviä ruokavalioita tulisi suositella.
Effect of different forms of dietary hydrogenated fats on LDL particle size. Mauger JF, Lichtenstein AH, Ausman LM, Jalbert SM, Jauhiainen M, Ehnholm C, Lamarche B. Institute on Nutraceuticals and Functional Foods, Laval University, Quebec, Canada.
Transrasvojen sydän- ja verisuonitauteja aiheuttava yleinen vaikutus on osoitettu yhä useammissa tutkimuksissa, mutta yksittäisten transrasvojen vaikutuksia tutkitaan yhä. Costa Ricassa tehdyssä tutkimuksessa todettiin osittain hydrogenoidun soijaöljyn, margariinien ja leipomotuotteiden sisältämien transrasvojen vaikutus. Koska hydrogenoitujen öljyjen käyttö on lisääntymässä maailmanlaajuisesti, kuluttajien tulisi olla tietoisia niiden haittavaikutuksista.
J Nutr. 2003 Apr;133(4):1186-91. High 18:2 trans-fatty acids in adipose tissue are associated with increased risk of nonfatal acute myocardial infarction in Costa Rican adults. Baylin A, Kabagambe EK, Ascherio A, Spiegelman D, Campos H. Department of Nutrition, Harvard School of Public Health, Boston, MA, USA.
Puolalainen tutkimus vuodelta 2003 terveillä vapaaehtoisilla osoitti, että ranskalaiset perunat, joissa oli runsaasti transrasvoja ja akryyliamidia, lisäsi merkittävästi plasman CRP-arvoja ja homokysteiinia. Molemmat ovat merkkejä verisuonitautien riskistä. Amerikkalainen tutkimus osoitti transrasvojen olevan yhteydessä tulehduksia osoittaviin markkereihin.
Acta Microbiol Pol. 2003;52 Suppl:75-81. Trans-unsaturated fatty acids and acrylamide in food as potential atherosclerosis progression factors. Based on own studies. Naruszewicz M, Daniewski M, Nowicka G, Kozlowska-Wojciechowska M. National Food and Nutrition Institute, ul. Powsinska 61/63, Warsaw.

Am J Clin Nutr. 2004 Apr;79(4):606-12. Dietary intake of trans fatty acids and systemic inflammation in women. Mozaffarian D, Pischon T, Hankinson SE, Rifai N, Joshipura K, Willett WC, Rimm EB. Channing Laboratory, Department of Medicine, Brigham and Women's Hospital and Harvard Medical School, Boston, MA.
Siitä huolimatta, että hydrogenoitujen ravintorasvojen sisältämät transrasvat lisäävät kokonais- ja LDL-kolesterolia sekä alentavat HDL-kolesterolia, tutkimuksessa todetaan terveysviranomaiset haluttomiksi antamaan ohjeita niiden merkitsemiseksi tuoteselostuksiin erillään tyydyttyneistä rasvoista. Siksi on tärkeää tutkia transrasvojen ja tyydyttyneiden rasvojen vaikutusta erikseen. Päätelmäksi tuli, että transrasvat lisäsivät kolesterolin endogeenista muodostumista verrattuna palmuöljyyn.
Eur J Nutr. 2003 Aug;42(4):188-94. Exchanging partially hydrogenated fat for palmitic acid in the diet increases LDL-cholesterol and endogenous cholesterol synthesis in normocholesterolemic women. Sundram K, French MA, Clandinin MT. Malaysian Palm Oil Board Kuala Lumpur, Malaysia.


Tyydyttyneet rasvat vs. osittain hydrogenoidut kasviöljyt ja –rasvat

Jo 1990-luvulla tutkimus oli osoittanut, että transrasvat eivät ole aineenvaihdunnan kannalta luonnollisten rasvojen veroisia ja että ne vaikuttavat veren rasvoihin haitallisesti.
J Lipid Res. 1993 Jan;34(1):1-11. Effect of butter, mono- and polyunsaturated fatty acid-enriched butter, trans fatty acid margarine, and zero trans fatty acid margarine on serum lipids and lipoproteins in healthy men. Wood R, Kubena K, O'Brien B, Tseng S, Martin G. Department of Biochemistry and Biophysics, Texas A&M University, College Station.
Hydrogenoimattomien kalaöljyjen todettiin alentavan voimakkaasti triglyseridejä. Kaupallisista öljyistä palmunydin- ja kookospähkinäöljy nostivat kolesterolia enemmän kuin voi ja palmuöljy. Runsaasti lauriini-, myristiini- tai palmitiinirasvahappoja tai transrasvoja sisältävien kovien rasvojen korvaaminen tyydyttymättömillä öljyillä todettiin alentavan LDL-kolesterolia, mutta niiden korvaaminen hiilihydraateilla alensi HDL-kolesterolia ja lisäsi triglyseridejä.

(Under metabolic-ward conditions, replacement of carbohydrates by lauric, myristic, and palmitic acids raise both low-density-lipoprotein (LDL) and high-density-lipoprotein (HDL) cholesterol whereas stearic acid has little effect. Oleic and linoleic acids raise HDL and slightly lower LDL; all fatty acids lower fasting triglycerides when substituted for carbohydrates. Trans monounsaturates lower HDL and raise LDL and lipoprotein(a). The fatty acids in unhydrogenated fish oil potently lower triglycerides, with variable effects on LDL. Of the commercial fats, palm-kernel and coconut oil are the most hypercholesterolemic, followed by butter and palm oil. Replacement of hard fats rich in lauric, myristic, or palmitic acids or trans fatty acids by unsaturated oils will lower LDL, but replacement by carbohydrates will in addition decrease HDL and increase triglycerides. In free-living subjects, high-oil diets could lead to obesity, undoing the favorable effects on HDL and triglycerides.)
Am J Clin Nutr. 1994 Dec;60(6 Suppl):1017S-1022S. Effects of fats and fatty acids on blood lipids in humans: an overview. Katan MB, Zock PL, Mensink RP. Department of Human Nutrition, Wageningen Agricultural University, Netherlands.
Yksittäiset rasvat ja öljyt vaikuttavat eri lailla veren rasvoihin. Lyhytketjuisilla rasvahapoilla, steariinirasvahapolla ja oleiinilla ei ole vaikutusta veren kolesteroliin.

Rasvojen käyttäminen hiilihydraattien asemesta lisää ”hyvää” HDL-kolesterolia ja alentaa paastotriglyseridejä. Transrasvahapot ovat kuitenkin poikkeus: ne alentavat HDL-kolesterolia verrattuina muihin rasvahappoihin.

Kalaöljyillä saattaa olla vähäinen LDL-kolesterolia kohottava vaikutus joillakin henkilöillä, mutta ne alentavat hyvin merkittävästi triglyseridejä.
Ther Umsch. 1995 Aug;52(8):509-14. Nutrition in lipid disorders. Mensink RP. Department of Human Biology, Limburg University, Maastricht.
Tyydyttyneiden rasvojen havaittiin kohottavan veren kolesterolia seuraavasti: steariinihapolla ei ole vaikutusta, ja sitä nostavat mahdollisesti lauriini-, myristiini- ja palmiinihapot.
Am J Clin Nutr. 1993 May;57(5 Suppl):711S-714S. Effects of the individual saturated fatty acids on serum lipids and lipoprotein concentrations. Mensink RP. Department of Human Biology, Limburg University, Maastricht, The Netherlands.
Tyydyttyneiden rasvojen kolesterolia kohottava vaikutus oli vielä vuonna 1996 ilmestyneen tutkimuksen mukaan tutkimatta, mikä johti lauriini-, palmiini- ja oleiinirasvahappojen tutkimiseen. Lauriinin havaittiin nostavan kolesterolia eniten ja oleiinin vähiten.
Am J Clin Nutr. 1996 Jun;63(6):897-903. Comparison of the effects of diets enriched in lauric, palmitic, or oleic acids on serum lipids and lipoproteins in healthy women and men. Temme EH, Mensink RP, Hornstra G. Department of Human Biology, University of Limburg, Maastricht, Netherlands.
Siitä huolimatta, että transrasvojen vahingollinen vaikutus veren rasvoihin on havaittu ja niitä käytetään korvaamaan tyydyttyneitä rasvoja elintarvikkeissa, vertailevaa tutkimusta transrasvojen ja yksittäisten tyydyttyneiden rasvojen välillä ei ole tehty. Tutkimus osoittaa, että elaidic acid, yksi teollisessa hydrogenointiprosessissa muodostuvista yleisimmistä transrasvoista vaikuttaa haitallisemmin veren rasvoihin kuin mikään luonnollinen rasva.
J Nutr. 1997 Mar;127(3):514S-520S. Trans (elaidic) fatty acids adversely affect the lipoprotein profile relative to specific saturated fatty acids in humans. Sundram K, Ismail A, Hayes KC, Jeyamalar R, Pathmanathan R. Palm Oil Research Institute of Malaysia (PORIM), Kuala Lumpur.


2000-luvun tutkimusta eri rasvahapoista

Elintarviketeollisuudessa käytetyissä kiinteissä rasvoissa on runsaasti tyydyttyneitä ja transrasvoja. Epidemiologiset ja kliiniset tutkimukset antavat aiheen olettaa, että transrasvat kohottavat sepelvaltimotaudin riskiä enemmän kuin tyydyttyneet, koska ne vähentävät veren ”hyvää” HDL-kolesterolia.

Tyydyttyneiden rasvojen välillä on eroja niiden vaikutuksessa HDL-kolesteroliin. Tutkimuksessa todettiin, että lauriinihappoa sisältävä kiinteä rasva on suotuisampaa veren rasvojen kannalta kuin osittain hydrogenoitu soijaöljy, jossa on runsaasti transrasvahappoja. Siksi lauriinihappoa sisältävät kiinteät rasvat, mm. trooppiset rasvat, ovat suositeltavampia kuin transrasvat elintarviketeollisuudessa.
J Nutr. 2001 Feb;131(2):242-5. Consumption of a solid fat rich in lauric acid results in a more favorable serum lipid profile in healthy men and women than consumption of a solid fat rich in trans-fatty acids. de Roos N, Schouten E, Katan M. Division of Human Nutrition and Epidemiology, Wageningen University, Wageningen, the Netherlands.
Tärkeämpää kuin rasvan prosentuaalinen osuus ravinnosta tai tyydyttyneen rasvan energiamäärä on ravintorasvan vaikutus LDL- ja HDL-kolesteroliin erityisesti, jos rasvoissa on pääasiallisesti lauriini- ja myristiinihappoa, jotka molemmat lisäävät HDL-kolesterolia.
J Nutr. 2003 Jan;133(1):78-83. The serum LDL/HDL cholesterol ratio is influenced more favorably by exchanging saturated with unsaturated fat than by reducing saturated fat in the diet of women. Muller H, Lindman AS, Brantsaeter AL, Pedersen JI.

University College of Akershus, Bekkestua, Norway.
Tyydyttyneiden ravintorasvojen suhteet ovat tärkeämmät kuin niiden prosentuaalinen osuus.
J Nutr. 2003 Nov;133(11):3422-7. A diet rich in coconut oil reduces diurnal postprandial variations in circulating tissue plasminogen activator antigen and fasting lipoprotein (a) compared with a diet rich in unsaturated fat in women. Muller H, Lindman AS, Blomfeldt A, Seljeflot I, Pedersen JI. University College of Akershus, 1356 Bekkestua, Norway.
Meta-analyysin tarkoituksena oli arvioida yksittäisten rasvahappojen vaikutusta kokonais- ja HDL-kolesteroliin ja seerumin lipoproteiineihin. Analyysissä todettiin, että kokonaisrasvamäärän ja transrasvojen korvaaminen tyydyttymättömillä rasvahapoilla alentaa sydän- ja verisuonitaudin riskiä. Hiilihydraattien ja lauriinirasvahapon vaikutus on epäselvää.
Am J Clin Nutr. 2003 May;77(5):1146-55. Effects of dietary fatty acids and carbohydrates on the ratio of serum total to HDL cholesterol and on serum lipids and apolipoproteins: a meta-analysis of 60 controlled trials. Mensink RP, Zock PL, Kester AD, Katan MB. Department of Human Biology, Maastricht University, Maastricht, Netherlands.
Hiilihydraattien korvaaminen lauriini-, myristiini- ja palmitiinirasvahapoilla nostaa sekä LDL- että HDL-kolesterolia, kun taas steariinihapolla ei ole paljoa vaikutusta. Oleiini ja linoleenihapot nostavat HDL-kolesterolia ja vähentävät hiukan LDL-kolesterolia. Kaikki rasvahapot alentavat paastotriglyseridejä, kun hiilihydraatit korvataan niillä.

Transrasvahapot puolestaan alentavat HDL- ja nostavat LDL-kolesterolia ja lipoproteiineja.

Lisääntynyt kasviöljyjen, omega-3-rasvahappojen ja monien muiden kasviperäisten ruoka-aineiden ja ravinteiden on havaittu ehkäisevän sydäntauteja, ja niiden vaikutus on verrattavissa suotuisasti veren rasvoja ja verenpainetta alentavaan lääkitykseen.

Kun tyydyttyneet ja transrasvat korvataan kertatyydyttymättömillä ja omega-6-rasvahappoja sisältävillä monityydyttymättömillä kasviöljyillä, ennen kaikkea LDL-kolesteroli ja sen suhde HDL-kolesteroliin laskee.

Kun tyydyttyneet rasvat korvataan hiilihydraateilla vähärasvaisessa ruokavaliossa, LDL- ja HDL-kolesteroli laskevat yhtäläisesti, eikä niiden suhde parane. Hiilihydraatteja lisätessä myös triglyseridit lisääntyvät, paitsi silloin kun hiilihydraatit ovat matalaglykeemisiä.

Kalaöljyjen omega-3-rasvahapot ehkäisevät sydämen rytmihäiriöitä ja alentavat triglyseridejä, mutta niillä on vain vähän vaikutusta kolesteroliin.

”The reductions in cardiovascular disease (CVD) caused by these dietary therapies compare favorably with drug treatments for hyperlipidemia and hypertension. Improvement in blood lipid risk factors is an important mechanism to explain the results of trials of unsaturated fats. When saturated or trans unsaturated fats are replaced with monounsaturated or n-6 polyunsaturated fats from vegetable oils, primarily low-density lipoprotein (LDL) cholesterol decreases. The LDL to high-density lipoprotein (HDL) cholesterol ratio decreases. When carbohydrates are used to replace saturated fats, in a low-fat diet, LDL and HDL decrease similarly, and the ratio is not improved; triglycerides increase as well when carbohydrate increases, except when low glycemic index foods are used. The n-3 polyunsaturated fats in fish oils suppress cardiac arrhythmias and reduce triglycerides, but they have little effect on LDL or HDL cholesterol levels. The theme should be that diet has benefits that come directly from foods, as well as from the reduction in saturated fats, cholesterol, meats, and fatty dairy foods. It is likely that many diets could be designed that could prevent CVD. This potential diversity is crucial for engaging the diverse cultures and tastes of people worldwide in cardiovascular disease prevention.”

(Päätelmässä sanotaan lisäksi: Teeman pitäisi olla, että ruokavaliolla on etuja, jotka tulevat suoraan ruoka-aineista, samoin kuin tyydyttyneiden rasvojen, kolesterolin, lihatuotteiden ja rasvaisten maitotuotteiden rajoittamisesta. Ihmetyttää, miksi niitä pitäisi vähentää, kun tutkimus osoittaa, että nimenomaan hiilihydraatit alentavat HDL:ää, huonontavat LDL:HDL-suhdetta ja lisäävät triglyseridejä. Eikö hiilihydraatteja pitäisi vähentää?)
Am J Med. 2002 Dec 30;113 Suppl 9B:13S-24S. Randomized clinical trials on the effects of dietary fat and carbohydrate on plasma lipoproteins and cardiovascular disease. Sacks FM, Katan M. Nutrition Department, Harvard School of Public Health, (FMS), Boston, MA,USA.
Transrasvojen HDL-kolesterolia alentavaa vaikutusta ei ole tyydyttyneillä rasvahapoilla. Verrattuna voirasvoihin riski kasvaa transrasvojen määrän noustessa.
Atherosclerosis. 2003 Nov;171(1):97-107. Influence of hydrogenated fat and butter on CVD risk factors: remnant-like particles, glucose and insulin, blood pressure and C-reactive protein.

Lichtenstein AH, Erkkila AT, Lamarche B, Schwab US, Jalbert SM, Ausman LM. Cardiovascular Nutrition Laboratory, Jean Mayer USDA Human Nutrition Research Center on Aging at Tufts University, Boston, MA, USA.
Tyydyttyneiden ravintorasvojen korvaaminen transrasvoilla lisää sepelvaltimotaudin riskiä.
Lähde: Arterioscler Thromb Vasc Biol. 2001 Jul;21(7):1233-7. Replacement of dietary saturated fatty acids by trans fatty acids lowers serum HDL cholesterol and impairs endothelial function in healthy men and women. de Roos NM, Bots ML, Katan MB. Division of Human Nutrition and Epidemiology, Wageningen University, Wageningen, the Netherlands.


TILANNE ERI MAISSA

Englantilaisissa ja amerikkalaisissa tutkimuksissa vuosilta 1984-1989 transrasvoja ei juuri epäilty epäterveellisiksi. Kuitenkin seuraavien viiden, kuuden vuoden aikana julkaistut tutkimukset osoittivat yhteyden transrasvojen ja sepelvaltimotaudin välillä ja niiden vaikutuksen veren rasvoihin.

Tutkimukset antoivat aiheen olettaa, että margariinien transrasvat vaikuttavat yhtä paljon tai enemmän kuin tyydyttyneet rasvat sydän- ja verisuonitautien kehittymiseen. Kävi myös selväksi, että sekä sikiö että rintaruokittu lapsi joutuu niille alttiiksi, jos äiti nauttii niitä.

Kanadassa ja Yhdysvalloissa yhden vuoden aikana, 1973-1974, tutkittiin linoleenihappopitoisuudet 27 paketti-, 58 rasia- ja yhdestä juoksevasta margariinista. Vuonna 1979 julkaistussa tutkimuksessa analysoitiin transrasvat viidestäkymmenestä margariinista. Kahdesta niissä määrä oli suurempi kuin 60 %. Vuonna 1991 julkaistu tutkimus toteaa, että vuosina 1984 - 1989 transrasvojen määrä Yhdysvalloissa oli 7,6 grammaa päivässä henkeä kohti.
Am J Clin Nutr. 1976 Apr;29(4):331-9. Fatty acid composition of margarines. Nazir DJ, Moorecroft BJ, Mishkel MA.

Am J Clin Nutr. 1979 Sep;32(9):1805-9.The linoleic acid and trans fatty acids of margarines. Beare-Rogers JL, Gray LM, Hollywood R.

Am J Clin Nutr. 1991 Aug;54(2):363-9. Reassessment of trans fatty acid availability in the US diet. Hunter JE, Applewhite TH. Institute of Shortening and Edible Oils, Inc, Washington, DC 20006.
Vuonna 1990 osittain hydrogenoiduista kasviöljyistä ja –rasvoista saatu transrasvojen määrä amerikkalaisessa ruokavaliossa arvioitiin noin 11 – 28 grammaksi päivässä henkeä kohti. Vuonna 1999 transrasvoista saadun rasvan määrä oli keskimäärin 7,4 %.
J Am Coll Nutr. 1990 Oct;9(5):471-86. Isomeric trans fatty acids in the U.S. diet.

Enig MG, Atal S, Keeney M, Sampugna J. Department of Chemistry and Biochemistry, University of Maryland.

J Am Diet Assoc. 1999 Feb;99(2):166-74; quiz 175-6. Estimated intakes of trans fatty and other fatty acids in the US population. Allison DB, Egan SK, Barraj LM, Caughman C, Infante M, Heimbach JT. Obesity Research Center, St Luke's/Roosevelt Hospital, Columbia University College of Physicians and Surgeons, New York, NY, USA.
Vuonna 1996 ilmestyneessä tutkimuksessa todettiin, että transrasvojen kulutus Yhdysvalloissa oli pysynyt samana ja että uusi teknologia salli niiden vähentämisen teollisissa elintarvikkeissa. Kuitenkaan ei katsottu olevan näyttöä siitä, että transrasvat olisivat sepelvaltimotaudin riskitekijä, eikä myöskään, että trans-rakenteen omaavien rasvojen korvaaminen cis-rakenteisilla alentaisi sepelvaltimotaudin riskiä. Transrasvojen biolääketieteellisistä vaikutuksista ihmisen terveyteen ja sairauksiin todettiin olevan vain harvoja tiukoin kriteerein tehtyjä tutkimuksia. Transrasvojen sisällyttäminen tuoteselostuksiin jäi ratkaisematta. Todettiin, että ennen kuin mitään uusia ravintosuosituksia transrasvojen nauttimisesta voidaan antaa, tarvitaan lisätutkimusta ja että väittelyn transrasvoista ei tule vaikuttaa suosituksiin vähentää tyydyttyneiden ja kokonaisrasvan määrää ravinnossa.
Am J Clin Nutr. 1996 May;63(5):663-70. Position paper on trans fatty acids. ASCN/AIN Task Force on Trans Fatty Acids. American Society for Clinical Nutrition and American Institute of Nutrition. [No authors listed]
Kuuttatoista Euroopan maata koskevassa transrasvatutkimuksessa (TRANSFAIR) analysoitiin eri ruoka-aineryhmien transrasvapitoisuudet sydän- ja verisuonitautien tutkimuksen yhteydessä. Niihin kuului sata ruoka-ainetta kustakin maasta: vilja- ja maitotuotteita, öljyjä ja rasvoja, lihatuotteita, eineksiä, jne.

Korkeimmat transrasvapitoisuudet havaittiin ranskalaisissa perunoissa, esikypsennetyissä ja pakastetuissa leivonnaisissa, margariineissa, kakuissa ja pakastetuissa voitaikinoissa. Alhaisimmat pitoisuudet todettiin raffinoiduissa auringonkukka- ja oliiviöljyissä, paistoöljyissä ja joissakin kaupallisissa pikkuleivissä ja jäätelöissä. Puhtaassa suklaassa ja kaakaojauheessa niitä ei havaittu.
Nutr Hosp. 1998 Jan-Feb;13(1):21-7. [Spanish contribution to the creation of a European analytical database of trans-fatty acids]. Cuadrado C, Carbajal A, Nunez C, Ruiz-Roso B, Moreiras O. Departamento de Nutricion, Facultad de Farmacia, Universidad Complutense de Madrid, Espana.
Tutkittaessa rasvojen kulutusta neljässätoista Euroopan maassa eri maiden välillä havaittiin merkittäviä eroja. Yleinen rasvankulutus oli alhaisempi kuin 35 % vain Suomessa, Italiassa, Norjassa ja Portugalissa. Tyydyttyneitä rasvoja oli kokonaisrasvasta keskimäärin 10 – 19 %, ja niitä saatiin vähiten Välimeren maissa. Kertatyydyttymättömiä rasvoja käytettiin keskimäärin 9 – 12 % päivittäisestä energiasta, Kreikassa 18 %. Monityydyttymättömien osuus oli 3 – 7 %.

Transrasvojen saanti oli vähäisintä Välimeren maissa, Suomessa ja Saksassa, kohtuullisesti Belgiassa, Hollannissa, Norjassa ja Englannissa, ja korkeinta Islannissa.

Päätelmäksi tulee, etteivät transrasvat ole erityisen huolen aihe, mutta olisi suositeltavaa vähentää kaikkien kolesterolia kohottavien rasvojen käyttöä, transrasvat mukaanluettuina.
Eur J Clin Nutr. 1999 Feb;53(2):143-57. Intake of fatty acids in western Europe with emphasis on trans fatty acids: the TRANSFAIR Study. Hulshof KF, van Erp-Baart MA, Anttolainen M, Becker W, Church SM, Couet C, Hermann-Kunz E, Kesteloot H, Leth T, Martins I, Moreiras O, Moschandreas J, Pizzoferrato L, Rimestad AH, Thorgeirsdottir H, van Amelsvoort JM, Aro A, Kafatos AG, Lanzmann-Petithory D, van Poppel G. TNO Nutrition and Food Research, Zeist, The Netherlands.
Kahdeksan Euroopan maata – Suomi, Ranska, Kreikka, Islanti, Hollanti, Portugal, Espanja ja Ruotsi - osallistuivat tutkimukseen transrasvojen käytöstä. Keskimääräisen kulutuksen havaittiin olevan 1,5 – 2,5 gramman välillä. Eniten niitä saatiin Islannissa, vähiten Välimeren maissa. Päätelmäksi tutkimuksesta tuli, että tämänhetkinen transrasvojen saanti ei vaikuta haitallisesti veren rasvoihin.

Tutkimuksen sponsoreihin kuului Unilever Research Laboratorium, the Dutch Dairy Foundation on Nutrition and Health, Cargill BV, the Institute of Food Research Norwich Laboratory, the Nutrition Branch of the Ministry of Agriculture, Fisheries and Food, the International Fishmeal and Oil Manufacturers' Association, Kraft Foods, NV Vandemoortele Coordination Center, Danone Group, McDonalds Deutschland Inc, Danish Veterinary and Food Administration, Valio Ltd, Raisio Group.
European Journal of Clinical Nutrition (2000) 54, 126-135. Association between trans fatty acid intake and cardiovascular risk factors in Europe: the TRANSFAIR study. van de Vijver LP, Kardinaal AF, Couet C, Aro A, Kafatos A, Steingrimsdottir L, Amorim Cruz JA, Moreiras O, Becker W, van Amelsvoort JM, Vidal-Jessel S, Salminen I, Moschandreas J, Sigfusson N, Martins I, Carbajal A, Ytterfors A, Poppel G. Department of Consumer Research and Epidemiology, TNO Nutrition and Food Research Institute, Zeist, The Netherlands.
Pohjois-Euroopassa viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana osittain hydrogenoidun kala- ja eläinrasvojen määrä on vähentynyt ja palmu-, soija-, auringonkukka- ja rypsiöljyjen määrä lisääntynyt. Niistä soija- ja rypsiöljy ovat yleisimmät, ja kaupalliseen käyttöön ne tavallisesti hydrogenoidaan hapettumisen estämiseksi. Prosessissa menetetään alfa-linoleenihappoa, ja linolihapon saanti on lisääntynyt. Myös viljoilla ruokitun lihakarjan lihan käyttö on johtanut omega-3- ja omega-6-rasvojen suhteen muuttumiseen siten, että omega-3-rasvojen määrä on vähentynyt ruokavaliossa.
Am J Clin Nutr. 2000 Jan;71(1 Suppl):176S-8S. Polyunsaturated fatty acids in the food chain in Europe. Sanders TA. Nutrition, Food and Health Research Centre, King's College London, UK.
Tanskassa keskimääräinen margariineista saatu transrasvamäärä oli vuonna 1991 noin 2,5 grammaa päivässä henkeä kohti. Noin 150000 aikuisen kulutus arvioitiin suuremmaksi kuin 5 grammaa päivässä. Siksi Danish Nutrition Council suositteli vähentämään kaikkien margariinituotteiden transrasvamäärän 5 %:ksi tai vähemmäksi ja valmistamaan tuotteita, joita voidaan markkinoida transrasvattomina.

Vuonna 1995 Tanskassa margariineista tehtiin transrasvamääritykset, ja huomattavia määriä transrasvoja löytyi vain kovissa margariineissa (4.2 +/- 2.8%) ja rasvaseoksissa (6.8 +/- 3.1%), kun taas puolikovissa ja pehmeissä margariineissa niitä oli vähemmän. Transrasvoja oli teollisuus- ja leivontamargariineissa enemmän ja pöytämargariineissa vähemmän.

Tanska on ensimmäinen maa, joka on kieltänyt teollisesti tuotettujen rasvahappojen käytön. Tanskan hallitus on päättänyt, että Tanskassa ei 01.01.2004 jälkeen myydä ruokaöljyjä ja –rasvoja, jotka sisältävät enemmän kuin 2 % teollisesti tuotettuja transrasvoja. Syynä päätökseen on se, että transrasvojen vaikutus sydäntautien syntyyn on käynyt ilmi laajoista tutkimuksista. Tyydyttyneisiin rasvoihin verrattuna transrasvat aiheuttavat huomattavasti, noin 2,5 – 10 kertaa suuremman sydäntautiriskin. Niiden vaikutusta lasten allergioihin ja tyypin 2 diabetekseen on syytä tutkia.
Clin Sci (Lond). 1995 Apr;88(4):375-92. The influence of trans fatty acids on health: a report from the Danish Nutrition Council. Stender S, Dyerberg J, Holmer G, Ovesen L, Sandstrom B. Danish Nutrition Council, Copenhagen.

Lipids. 1996 Sep;31(9):971-5. Fatty acid composition of Danish margarines and shortenings, with special emphasis on trans fatty acids. Ovesen L, Leth T, Hansen K.

Institute of Food Chemistry and Nutrition, National Food Agency, Soborg, Denmark.

Ann Nutr Metab. 2004;48(2):61-6. Epub 2003 Dec 16. Influence of trans Fatty acids on health. Stender S, Dyerberg J. Danish Nutrition Council, Gentofte Hospital, University of Copenhagen, Denmark.

Ugeskr Laeger. 2004 Jan 5;166(1-2):29-32. Denmark is the first county in the world to forbid the use of industrially produced fatty acids]. Stender S, Dyerberg J. Klinisk-biokemisk Afdeling, Amtssygehuset i Gentofte, DK-2900 Hellerup.
Norjassa transrasvojen määrä ravinnossa väheni vuoden 1958 viidestätoista grammasta noin neljään grammaan vuonna 1998. Artikkelissa huomautettiin, että määrää voi pitää vähäisenä verrattuna 8 – 10 –kertaiseen tyydyttyneiden rasvojen määrään ravinnossa.
Tidsskr Nor Laegeforen. 1998 Sep 20;118(22):3474-80. [Trans-fatty acids and health] Pedersen JI, Johansson L, Thelle DS. Institutt for ernaeringsforskning, Universitetet i Oslo.
Belgiassa vuonna 1995 margariineista ja kasviöljyistä saatu transrasvamäärä oli noin 1.1 – 0.1 grammaa päivässä henkeä kohti. Määrään ei ollut laskettu elintarvikkeista saatavaa ”näkymätöntä” transrasvaa.
Eur J Med Res. 1995 Nov 17;1(2):105-8. Contribution of trans fatty acids from vegetable oils and margarines to the Belgian diet. De Greyt W, Radanyi O, Kellens M, Huyghebaert A. University of Ghent, Department of Food Technology and Nutrition, Belgium.
Itävallassa saatavilla olevien margariinien ja rasvaseosten transrasvamäärät määriteltiin v. 1991- 1992. Niiden välillä havaittiin huomattavia eroavuuksia: dieettimargariineissa noin 1 %, kun taas rasia- ja pakettimargariineissa pitoisuudet vaihtelivat, edellisissä 15.7 +/- 5.8% ja jälkimmäisissä 21.3 +/- 5.3%. Vuonna 1995 näytteet osoittivat transrasvojen vähentyneen.

Transrasvojen määräksi arvioitiin 3,7 grammaa päivässä henkeä kohti, mutta ruokavaliopäiväkirjojen ym. tietojen mukaan arvioksi tuli vuosina 1991-1992 1.5 grammaa ja vuonna 1995 0,5 grammaa päivässä henkeä kohti.
Z Lebensm Unters Forsch. 1996 Sep;203(3):210-5. Trans fatty acids in margarines and shortenings marketed in Austria. Henninger M, Ulberth F. Department of Dairy Research and Bacteriology, Agricultural University, Vienna, Austria.
Saksan Liittotasavallassa määriteltiin vuosina 1973-1974 myynnissä olevien teollisten ravintorasvojen rasvat, ja kaikissa havaittiin olevan transrasvoja.

Vuonna 1994 myynnissä olevien 93 eri margariinin, rasvaseoksen, paisto- ja dieettiöljyjen tutkimuksessa todettiin transrasvojen määrän vaihtelevan merkittävästi: tavallisissa margariineissa määrä oli 0.17-25.90 % ja rasvaseoksissa ja paistoöljyissä 0.04-32.51%. Korkeimmat transrasvapitoisuudet havaittiin pelkästään auringonkukkaöljyä sisältävissä tuotteissa.
Am J Clin Nutr. 1978 Jun;31(6):1041-9. Trans-isomeric fatty acids present in West German margarines, shortenings, frying and cooking fats. Heckers H, Melcher FW.

Z Ernahrungswiss. 1995 Dec;34(4):314-7. Determination of trans-octadecenoic acids in German margarines, shortenings, cooking and dietary fats by Ag-TLC/GC. Molkentin J, Precht D. Bundesanstalt fur Milchforschung Institut fur Chemie und Physik, Kiel.

Nahrung. 2000 Aug;44(4):222-8. Recent trends in the fatty acid composition of German sunflower margarines, shortenings and cooking fats with emphasis on individual C16:1, C18:1, C18:2, C18:3 and C20:1 trans isomers. Precht D, Molkentin J. Institut fur Chemie und Physik, Kiel, Germany.
Skotlannissa vuosina 1984-1986 tehdyssä, transrasvojen kulutusta koskevassa tutkimuksessa määriteltiin luonnollisten, maitorasvojen sisältämien ja kasvi- ja kalaöljyjä hydrogenoitaessa syntyvien transrasvojen saanti aikuisilla.

Transrasvojen saannista teollisesti syntyneiden transrasvojen määräksi todettiin 58 – 61 %, ja niitä saatiin pääasiassa leivonnaisista ja makeisista, ja 20 % tuli halvoista kovista margariineista. Luonnollisten transrasvojen lähteitä oli punainen liha, maito, voi ja juusto.

Terveysministeriön v. 1991 antamien transrasvasuositusten ylittyminen (5 grammaa päivässä tai 2 % energiasta) ja niiden mahdollinen nauttiminen aina 48 grammaan päivässä eli 12 % energiasta merkitsee transrasvojen saannin tarkkailun lisääntynyttä tarvetta.
Br J Nutr. 1995 Nov;74(5):661-70. Trans fatty acids in the Scottish diet. An assessment using a semi-quantitative food-frequency questionnaire. Bolton-Smith C, Woodward M, Fenton S, McCluskey MK, Brown CA. Cardiovascular Epidemiology Unit, University of Dundee, Ninewells Hospital and Medical School.
Brasiliassa erityisesti elintarviketeollisuuden käyttön tarkoitettujen rasvaseosten kirjo on laaja. Useimmissa tutkituista yhdeksästätoista rasvaseoksesta, neljästätoista margariinista ja yhdeksästä levitteestä transrasvamäärä oli keskimäärin 30 %, vaihdellen 0 – 62 %:n välillä. Useimmat rasvaseokset valmistetaan soijaöljystä.
Arch Latinoam Nutr. 1994 Dec;44(4):281-5. [Hydrogenated products in Brazil: trans isomers, physico-chemical characteristics and fatty acid composition]. Block JM, Barrera-Arellano D. Laboratorio de Oleos e Gorduras-Faculdade de Engenharia de Alimentos, Universidade Estadual de Campinas, SP, Brasil.
Israelissa transrasvojen määrä oli vuonna 1984 verrattain korkea: noin 28 – 30 % kolmessa kovassa margariinissa, noin 13 % kahdessa pehmeässä margariinissa, mutta 0 % kahdessa paistoöljyssä ja noin 27 % teollisissa pikkuleivissä.
Hum Nutr Clin Nutr. 1984 May;38(3):223-30. Trans-unsaturated fatty acids in margarines and human subcutaneous fat in Israel. Enig MG, Budowski P, Blondheim SH.
Tsekinmaalla ravinnon transrasvojen määrä oli vähäisempi kuin muissa maissa.
Ann Nutr Metab. 2003;47(6):302-5. Higher content of 18:1 trans fatty acids in subcutaneous fat of persons with coronarographically documented atherosclerosis of the coronary arteries. Dlouhy P, Tvrzicka E, Stankova B, Vecka M, Zak A, Straka Z, Fanta J, Pachl J, Kubisova D, Rambouskova J, Bilkova D, Andel M. Division of Nutrition, 3rd Faculty of Medicine, Charles University, Prague, Czech Republic.
Kreikkalaisten viidentoista margariininäytteen transrasvapitoisuus vaihteli 0.1 – 19 %.
Int J Food Sci Nutr. 2003 Mar;54(2):135-41. Fatty acid content of margarines in the Greek market (including trans-fatty acids): a contribution to improving consumers' information. Triantafillou D, Zografos V, Katsikas H. Department of Nutrition, Technological Educational Institute of Thessaloniki, P.O. Box 14561, GR 541 01 Thessaloniki, Greece.
Australiassa transrasvahapot poistettiin margariineista vuonna 1996. Sitä ennen otettujen, transrasvahappoja sisältävien kudosnäytteiden perusteella todetaan, että transrasvat olivat aiheuttaneet sepelvaltimosairauden riskiä, mutta että ne hävisivät kudoksista, kun transrasvoja ei enää ollut margariineissa.
J Nutr. 2004 Apr;134(4):874-9. Trans fatty acids in adipose tissue and the food supply are associated with myocardial infarction. Clifton PM, Keogh JB, Noakes M. CSIRO Health Sciences and Nutrition, Adelaide BC, South Australia.
bantransfats.com - linkkejä
bandtransfats.com - uutisia
knowyourfats.com